Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Lehtori, insinööri, tietokirjailija Reima Männyn sukusivut.

Pääset sivustolta Etelä-Pohjanmaalla, Jurvan, Kurikan, Teuvan  alueella perustettujen sukutalojen syntyvaiheisiin ja polveutuviin sukuihin. Turunseudun, Kokemäen, Sääksmäen, Pirkkalan seuduilla perustettujen kartanosukujen jäljille. Sekä pappissukujen saloihin. Saatat löytää omat sukujuuresi.  Uusia tietoja voit lähettää sähköpostilla reima.manty@gmail.com

< - Pääset sukupuihin valikoista.

 

Etelä-Pohjanmaalla, Osuuskassojen kokous Seinäjoella 1930-luvulla. Valokuva otettu Seinäjoella, (nykyisessä Hotelli Alman tiloissa). Edessä neljäs vasemmalta pääministeri, pankinjohtaja Jukka Rangnell.  Edessä neljäs oikealta paappani, Niemenkylä Osuuskassan hallituksen pitkäaikainen jäsen, Vihtori Rantamäki, hänen viedessä oikealla veljensä Lauri Heikkilä, pitkäaikainen Niemenkylän Osuuskassan johtaja. Laita sähköpostia reima.manty@gmail.com

Sivulatauksia: 33837

Kuva 080.jpg

Hartvik / Mänty - suvun, sukuviiri.

Suunnitellut ja piirtänyt, Seija Tuori

Kuva 076.jpg                                       HartvikMäntysukukuvat 034.jpg  

Hartvik / Mänty - suvun isännänviiri.     Puuseppä, Juha Fredrik Salomoninpoika Hartvik.

 

Juho Fredrik Salomoninpoika Hartvik. Valokuva oli peltinen ja otettu Amerikassa vuonna 1884.  DNA-testi osoittaa suvun polveutuvan samasta ryhmästä mistä  52 %Satakuntalaisista polveutuvat.

*Puuseppä, torppari Jurvan Myötäisessä. Juho Fredrik Salomoninpoika Hartvik ent. Pahl. Hänen puoliso oli Johanna Abrahamintytär o.s. Rätti.  

*Itsellinen, toimi räätälinä ja puuseppänä Salomon Salomoninpoika Pahl. Hän asui Kurikassa, Laihialla ja muutti Jurvaan.

*Sotilas, torppari Salomon Kaarlonpoika Pahl ent. Opas. Hän kuoli Kauhajoella Knuuttilan talossa.  

*Kurikan pitäjänräätäli (v.1760-1808), Kaarlo Juhonpoika Opas. Asui kotitalossa Oppaalla. 

*Kurikassa Oppaan uudistalon perusti Juho Eskonpoika Nikkola, hän oli isäntänä (v.1686 -1722). Lautamiehenä Juho Opas toimi kuten hänen isänsä.

*Esko Pietarinpoika Nikkolan, joka oli talon isäntä (v. 1663-1699).  Esko Nikkola toimi 27 vuotta lautamiehenä (v. 1681-1708). Vanhimmassa säilyneessä hautajärjestyksessä 1700-luvulta, oli enää vain muutamilla sukuhauta itse kirkossa.

*Pietari Matinpoika oli Nikkolan talon isäntä (v. 1637-1662).

*Matti Niilonpoika Nikkola oli isäntä (v.1619-1636). Nikkola sijaitsi Nenättömäksi kutsutussa kylässä.

*Nikkolan isäntä Niilo Niilonpoika yhdisti talon vuonna 1548 Nikkola nimiseksi.

Tuomas Niilonpoika oli Hoiskassa isäntänä (v.1546-1554). Hoiskassa seuraava isäntä oli leskeksi jäänyt Brita (v.1555-1570)

 

 

Kirjan kansi ja selkäosuudet tässä kuvassa.

Jurvan Niemenkylän sukuja ja historiaa. Kirjassa on 600 sivua.

 

Voit ostaa kirjan Erkki Niemeltä 050-3090065 tai Reima Mänty 0400-169592 tai sähköpostilla. Jurvan kirkonkylässä Huushollin Aarteet Kauppatie 3, 66300 Jurva puh: 0458546866. Teuvalla ja Kristiinankaupunki Kipa Kirjakauppa.

Toisesta painoksesta kirjoja on myyty jo yli puolet. Lisäpainoksia ei enää oteta.

 

reima.manty@gmail.com

NIEMENNOKASTA LARVAPÄÄHÄN

Niemenkylän sukuja ja historiaa

Historiankirjoitus paljastaa Jurvan Niemenkylän olleen syrjäinen paikka laajalle levinneen Jurvanjärven länsirannalla. Kylän nimenä alkujaan ollut Jurva on peräisin noin 1540-luvulta pirkkalalaiselta eränkävijältä Mikko Jurvalalta. Kaikkein vanhimmat asutuksen merkit on löydetty Luodontien vierestä sekä niemen kärjestä, missä on kaksi kiviröykkiötä. Kylän alueella on ollut myös useita muinaishautoja. Varhaisesta asutuksesta kertovat kivestä ja raudasta valmistettujen esineiden löydökset, jotka ovat muistona toisenlaisesta elämästä.

Varsinainen pysyvä asutus alkoi kalastuksella ja metsästyksellä sekä karjanhoidolla Niemen talossa vuonna 1642. Sen jälkeen elämä on sukupolvien ketjussa levinnyt koko kylän alueelle kuudeksi kantataloksi ja niiden jatkajiksi. Kuusi kantataloa ovat Niemi, Korpi, Hautala, Haaga, Riihimäki ja Tikkala. Näihin kaikkiin perustettiin useita torppia sekä Niemen ja Korven kantataloihin myös sotilastorppia.

Niemenkylä kasvaa, kehittyy ja vaurastuu vuosisatojen ja -kymmenten juoksussa. Omin voimin kyläläiset aloittavat vuonna 1901 Osuuskauppatoiminnan. Kiertokoulun vaiheitten jälkeen päätetään rakentaa oma kansakoulu joka sai perustamisluvan vuonna 1905. Oma Mylly- ja saha oli aloittanut toimintansa joka sai uutta vauhtia Suomen itsenäistymisen jälkeen. Silloin alkoi muutoinkin kylä kehittyä entistä enemmän. Rakennettiin oma Osuusmeijeri ja perustettiin Osuuskassa. Niemenkylä voisi olla myös nimeltään Siipirataskylä, koska kylässä oli kahdeksan tuulimyllyä.

Kylän mielenkiintoinen historia on koottu alkuperäisistä asiakirjoista sekä haastattelemalla nykyisiä ja entisiä kyläläisiä. Kirjaprosessissa on ollut mukana useita henkilöitä niin kommentoijina, kirjoittajina kuin sukuhistorioiden tutkijoina. Suurin osa teksteistä on Reima Männyn laatimia. Muiden kirjoittajien nimet käyvät ilmi artikkeleiden ja sukuhistorioiden alusta.   

Toinen isojako 1900-luvun vaihteessa muutti kyläkuvaa kun asutus levittäytyi laajalle. Taloja siirrettiin järvenrannasta kylän eri kulmakunnalle. Syntyi joukko uusia itsenäisiä tiloja. Talot saivat uudet nimet, monen talon nimi muuttui 1920-luvulla sukunimilain myötä käyttöön.

Riihimäki nimistä taloa aikaisemmin oli alueella Kahlun torppa. Torpan omisti hetkellisesti myös Laihian kirkkoherra Wacklin. Hän myi torpan Kaustisilta kotoisin olevalle perheelle, joka polveutuu Järvelä ja Räf suvuista. Heidän tyttären mies tuli Laihian Torkkolan kylän Mäki nimisestä talosta. Hän perusti appensa kanssa Riihimäki nimellä tunnetun talon.  Mäki talon jälkeläisiä on aviossa Riihimäessä, Korvessa ja Korpelassa sekä Peltokoskella ym.

Muun muassa Ilmajolle Ala-Birilän isännäksi meni Niemenkylän Korven talosta poika. Myöhemmin myös Ilmajoen Koskelaa isännöivät Niemenkylästä lähteneet. Kurikasta tuli Hirvelän sekä Oppaan jälkeläisiä kylän taloihin. Teuvalla Tuokkola talo vaiheista on kirjassa kerrottu, talo sai Sipi Niemestä isännän. Suksen talossa isännöi Niemen poika.  Teuvalta Koskelasta tuli Peltokoskelle isäntä ja hänen jälkipolvia on Niemenkylässä. Kuten kaksi veljestä meni Peltokoskelta Närvijoella Männyn osataloa isännöimään, avioituivat siellä sisarusten kanssa.  Tikkalan osatalon isännäksi tuli Närvijoelta  Elias Mäntylän perhe. Järvenpään kylän Kakkurin, Marttilan taloista polveudutaan Niemenkylään. Vuorusluoman latvoilla asui Lainesmäen torppaa Tuomas Iisakinpoika Mänty ja hänen Niemenkyläinen puoliso Anna Mikontytär o.s. Hautala. Jälkeläisiä syntyi 12 ja kahdeksan perustivat perheen. Polveutuminen on laajalla, Kauhajoella Kuusistot. Ilmajoella Perälä, Keski-Lahti, Hannuksela. Ylistarossa Viitaharju, Ridanpää. Kirjassa on myös Peräseinäjoen Kortesmaan jälkeläisistä selvitystä. Niemen talosta lähti poikia isännäksi 1700-luvun alkupuolella Mustasaareen Bengtsiin, Krutariin ja Haldiiniin. Laihialle Lyyskiin, Hukkaan ja Käki taloihin.

Jurvan kirkonkylän talot saivat Niemenkylästä emäntiä ja isäntiä taloihinsa. Sarvijoelle Poolan talo sai emännän Niemenkylästä. Hänen jälkipolvet palaavat isännöimään Niemen taloa 1800-luvun taitteen jälkeen.    

Tunnettuja seppäsukuja löytyy Niemenkylässä. Kurikasta pitäjänseppä Hällbergin jälkeläisiä isännöivät Haagassa. Isonkyrön Orisbergin Ruukilta Björklund seppä-sukuun kuuluva isännöi Hirvelän torpassa jo 1770-luvulla. Uumajasta muutti Smed-niminen seppäsuku Laihialle ja heidän pojan puoliso on Niemestä. Sarvijoella Rätin torpassa oli seppä-suku useammassa sukupolvessa. Jälkeläisiä tuli sepäksi myös Niemenkylään. Uutta verta tuli myös Italian Venetsiasta, sotila Peter Reinin poika avioitui Niemen tyttären kanssa ja he perustivat Pohdon-torpan. Tässä muutama esimerkki, niistä monista sepistä joita kylässä oli.

Niemenkylään syntyi mittava käsityöläisammattia harjoittava joukko. Valmistetiin puusta tarve-esineita, huonekaluja. Merkittäväksi tuotteeksi nousivat puusta valmistetut kauhat, lusikat sekä erilaiset lastat. Osuuskauppa toimi tukkukauppana jo varhaisessa vaiheessa, sieltä välitettiin puisia kauhoja ja lusikoita Vaasaan ja Helsinkiin asti. Osuuskaupan osakkaat ja heidän osuusmerkinnät ovat tallennettu. Osuuskaupan historia on monivaiheinen ja mielenkiintoinen. Viikoittain haettiin Vaasan SOK:n tukusta  tavaraa myyntiin. Palaamassa ollut isäntä murhattiin. 

Nuorisoseuran historiassa kuvataan talon eri vaihetta. Seurantaloa kohtasi  useat tulipalot ja aina kyläläiset yksissä tuumin rakensivat uuden talon.  Heikkilä & Kotipelto Tiilitehtaan vaiheista on kirjoitettu. Monet valokuvat selventävät valukoneet, tiilien ja salaojaputkien valmistusta. Valtteri Heikkilän kaupan historiikki kertoon kyläkaupan luonteesta ja kaupan merkityksestä palvelu- ja kokoontumispaikkana. Myötämäen vesi Oy:n historiikissa on elävästi kuvattu toiminnan vaiheet. Miten kylään vedettiin vesijohto, joka oli kylässä suuri yhteinen aikaansaannos, monien muiden rinnalla.

Osuusmeijerin historiikissa on kerrottu koko sen toiminta-ajalta. Osakkaiden nimet ja heidän osuudet jotka perustui lehmien lukumäärään, kirjasta selviää miten monta lehmää kussakin osakkaan talossa silloin oli. 

Osuuspankin historiikissa on perustajat. Pankkitoiminta alkoi Heikkilän talossa ja siirtyi kylän keskustaan omaan pankkirakennukseen. Mylly- ja sahan perustajat ja vaiheet on kirjoitettu. Kansakoulun historiikki on myös laaja ja siihen on mukaan otettu koulun opettajat sekä ekaluokkalaiset vuosilta  (1905-1928). Kansakoulussa oli parhaimpaan aikaan yli sata oppilasta.  Monet löytävät esivanhempansa kirjasta vielä vanhalla nimellä.

Yrittäjyys lisääntyi ja oli suurimmillaan 1950-luvulla. Silloin kylässä oli suuri joukko itsenäisiä yrittäjiä. Lähes joka talossa valmistettiin huonekaluja tai jotain muuta myyntituotetta. Näistä tekijöistä on kerrottu kylän eri kulmilta. Tuulimyllyt oli 1800-luvulla saavuttanut tärkeän aseman ja niitä olikin kylämaisemassa useita. Vesimyllyt olivat Pyörnissä ja Peltokoskella palvelivat myös Niemenkyläläisiä.

Traktori tuli kyläkuvaan jo 1930-luvulla. Maatalouden koneellistumisesta on kerrottu. Traktori kanta kasvoi 1950-luvulla. Monen talon ensimmäinen traktori on saanut maininnan kirjanssa. Järven kuivatus kasvatti peltoalaa 1960-luvulla.

Helluntailaisuus on alkanut voimakkaana Niemenkylässä 1920-luvun alussa. Toimintaan liittyi suuri joukko kyläläisiä ja heidät asianmukaisesti kastettiin Levajoella. Kirkonkylään ja muualle kyliin uskonto laajeni vasta 1950-luvulla. Poronkankaan hautausmaan historiassa kerrotaan perustajat sekä kuvataan historian vaiheita.

Henkilö haastatteluja sekä muisteluja on useammasta eri henkilöstä.

Vanhoja ennen julkaisemattomia valokuvia sekä karttoja on kirjan sivuilla.

Kirjaan on useampi eri henkilö koonnut tietoa ja kirjoittanut sekä tarkistanut, heidän nimensä on kirjoituksen alussa.

Kirjan kieliasun historiaosuuksissa ovat käsitelleet äidinkielen ja kirjallisuuden maisterit.

 

 

 

 

Kannaksen taistelut Itä-Karjalassa - Syvärinrintamalla

Shemenskissä 17.7.1942 julkaistu muistomerkki: Kevytosasto 19 kunniaksi. Muistomerkin suunnitteluun ja valmistamiseen annettiin kaksipäivää aikaa.

Kesäkuussa 2016 kävimme Etelä-Pohjanmaan historianharrastajien retkellä täällä Syvärin eteläpuolella mm. Shemenskissä etsimässä tätä muistomerkkiä.

Rajakontu, vanha rajakivi sijaitsee Salmin kylässä missä on myös isokokoinen tuhoutunut Ortodoksikirkko. Rajakivessä toisella puolella on CCCP merkintä. Kenraali Talvela ylitti tälläkohtaa rajan 22.7.1941, silloin alue oli puskista ja puista vapaa. Salmin hautausmaalle kenraali Talvela pystytti muistomerkin 21.7.1941 Aunuksen retken muistoksi. Salmissa on Tulemankylä missä joukot ylittivät Tulemajoen. Viitelen kylä vallattiin 22.7.1941 jossa myös Laguksen joukot olivat. Tuuloksen valtaus 3.9.1941, venäläiset tuhosivat perääntyessä Tuulosjoen sillan. Näissä taisteluissa oli mukana rintamalinjalle  saapunut 17.Divisioonan. Siirrettiin heinäkuun 17-18. päivinä junalla Hangon-lohkolta Tohmajärven asemalle. Sieltä moottori- ja polkupyörämarssilla Värtsilän rajan yli kohti Säntämää. Säntämässä tuhoutui naisluostari vuonna 1942.

Rajakontu (7.6.2016) on Salmin maalaiskuntaan kuuluva kylä Karjalan tasavallan Pitkänrannan piirissä Venäjällä. Kylän kautta kulkee Aunuksen ja Värtsilän välinen A130-maantie, josta haarautuu paikallistie Kaukajärvelle Lotinapellon ja Jänisjärven välisellä rautatiellä on Rajakonnun pysäkki.
Historiaa kerrakseen:
Vuosina 1617–1721 Rajakonnun länsipuolitse meni Ruotsin ja Venäjän, 1809–1917 Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän sekä vuosina 1917–1940 Suomen ja Neuvosto-Venäjän (Neuvostoliiton) välinen raja. Laatokan rannalla sijaitsee Stolbovan rauhan rajakivi. Kylässä on kaksi suojeltua 1900-luvun alun asuinrakennusta. Tiedot: Wikibediasta.

 

 

 

 

Taustalle jonnekkin tälle mäelle pystytti Kevytosasto19 muistomerkin joka julkaistiin 17.7.1942. saattaa olla taustalla olevan talon paikalla. Muistomerkin pystyttämisen ajan v. 1942 satoi vettä, näin kerrotaan sotapäiväkirjassa. Oliko sattuma etsiessämme muistomerkkiä, niin koko meidän käynnin ajan satoi myös vettä 8.6.2016.

Täältä Shemenskistä jatkoimme Syvärinjoen suunnassa itään. Seuraava kylä oli Pertjärvi ja Goora. Tuntemaattoman sotilaan Antero Rokka muistetaan ampuneen ne...

Syvärin luostari koki kovia sodassa. Luostarille oli annettu uusi elämä. Rakennukset ja piha-alueet oli kauniisti kunnostettu. Kuva. Reima Mänty.

Väinämöisen patsas säästyi sodassa. Jykevällä alustalla Sortavalassa entisen Suomen Pankin kivisen pankkirakennuksen edessä. Kuva: Reima Mänty.

Petroskoin kaupunki oli matkanvarren kaupungeista siistein. Kaupunginranta oli kivistä rakennettu hienoksi. Äänisen aallot huuntoivat rantakivetystä. Täällä toimi aikoinaan Rauta ja tykkitehdas. Leninin aukiolla Leninin katse suunnattu Siperiaan. Ville Otto Kuusinen tähyää länteen. Kuva: Reima Mänty.

Nurmoilan lentokenttä oli lentotukikohta. Kylätien kulkee kentän vierestä. Varsinainen kylä on järvenrannalla. Aunuksen ryhmän päämaja Nurmoilassa.

Unto Männylle myönnettiin 2-luokan vapausmitalli 24.12.1941. Hän on kuvassa oikealla.

©2017 layout8 - suntuubi.com