Lehtori, insinööri Reima Mänty,  laatinut sukupuun. Kirjassa Hartvik/Mänty-sukukirjassa esitetty myös polveutumista näistä suvuista.

AATELISMIESTEN ASKELISSA

Bonaparte, Raumannus ja Kurck

Greivi ARVID POSSE (1782 – 1826).
Puoliso, prinsessa CRISTINE BONAPARTE
Bonapart, italialais-korsikalainen suku, jonka kuuluisuus perustuu Ranskan keisariin Napoleon Bonaparteen. Bonaparte-suku tunnetaan Italiassa jo 1100-luvulta. 1500-luvulla sen edustaja muutti Ajaccioon korsikaan. Suku jatkuu keisari Napoleon 1:n veljen Westfalenin kuninkaan Jeromen (1784 – 1860) haaraa pitkin; suvun päämies on prinssi Louise Napoleon. Simo Paavalinpojasta joka oli raatimiehenä Raumalla.

Lapsia:
1) Jöns, vapaaherra (12.4.1651) Kurck, president Turun hovioikeudessa.
Puoliso, Sofia De la Gardie.
2) Simo Paavalinpoika, raatimies Raumalla, sukuhaaramme, katso Jaakko
Paavalinpoika Raumannus taulua.

OLAVI JUHONPOIKA TAVAST
S. Hämeessä Hattula Kylmäkosken kartanossa Meltolan kylässä n. 1340, k. 1402.
Rälssimies jo 1386. Tavast-suvun kantaisä. Osti Mynämäeltä Alasjoen tavastilan ym. Vaimosta tiedetään se että hänen äitinsä omisti Palttilan tilan Laitilassa. Rälssimiehenä kokouksessa v. 1386 jossa valittiin Jeppe Djäkniä Suomen lainhaltijaksi (lagman). Oli kuningas Erik pommerilaisen kruunajaistilaisuudessa v. 1397. Toimi maaoikeuden jäsenenä määräämässä Hämeen ja Savon rajaa. Toimi piispa Hemmingin voutina Kuusiston linnassa v. 1357.
Lapset: 1) Rälssimies Niilo esitetty seuraavassa taulussa. 2) Turun piispa Maunu II Olavinpoika Tavast vv. (1412-1450). 3) Rälssimies Juho Olavinpoika Tavast. 4) Lauri Olavinpoika Tavast. 5) Ragnil Olavintytär puoliso, vouti Martin Abrahaminpoika Dieken. 6) Birgitta Olavintytär, puoliso Erengtiste Henrikinpoika. 7) olavintytär, puoliso tuomari Gregers Andersinpoika Grap. 8) Katariina Olavintytär 1 puoliso Jonis Gudvasson, 2 puoliso Henrik Mört, 3 puoliso Olavi Laurinpoika Silta. 9) Margareetta Olavintytär, puoliso hans Pedersinpoika Bock. 10) Kristiina Olavintytär, puoliso Greger Anderinpoika Garp.


NIILO OLAVINPOIKA TAVAST
K. 1433. Puoliso, Puolison nimi tuntematon KNUUTINTYTÄR, Håkan Knuutinpojan sisar.
Sai rällssikirjan kuningas Erik Pommerilaiselta v. 1407 Turussa. Tuomari v. 1403 Hauhon ja v. 1431 Hollolan kihlakunnissa. Perinnönjaossa sai vielä tilukset Hämeessä sekä Borgobyn Sipoossa.
Vaimon nimi tuntematon joka peri Kirknäsin Sauvossa, joka oli Niilo Olavinpoika Tavastin Hallussa v. 1405.

Lapset:
1.
OLAVI NIILONPOIKA TAVAST
k. Turun Tuomiokirkko, Tavastin kappeliin haudattu 23.2.1460.
Puoliso, INGEBORG VALDEMARINTYTÄR DIEKE, K. 1485.
Ritari 29.6.1448, valtaneuvos, Hämeenlinnan päällikkö vv.1435 – 1460. Lähettiläs yhdessä Henrik Klaunpoika Diekon kanssa Novgorodissa 1458-59 solmimassa rauhaa venäjän ja Ruotsin välille.
Sai vaihdossa klas Lydikesson Diekeltä v. 1419 maata Huittisten kylästä.
Ingeborg Valdemarsintytär oli todennäköisesti linnavouti valdemar Dieken (Haga-sukua) ja äiti Karin Rötgersintytär (Ingessönen sukua).

2.
ELINA NIILONTYTÄR TAVAST sitten SÄRKILAHTI
K. 1467. Puoliso NIILO OLAVINPOIKA SÄRKILAHTI
Elina Niilontytär, oli piispa Maunu Tavastin veljentytär. Sai piispa sedältään häälahjaksi Kautrannan tilan Vahdossa.


3.
KAARIN NIILONTYTÄR FINKE ent. TAVAST
k. 1467-1473. Puoliso, GÖDEKE HEIKINPOIKA FINKE, k. 1467, Turun nimismies.
Sai perinnöntasauksessa veljenpojalta Niilo tavastilta Palojoen tilan Sauvossa. Kaarin ja Gödeke lahjoittivat v. 1440 kirkolle vaimon suostumuksella Kärknäsin kartanon, jotta kahdesti viikossa ikuisesti pidettäisiin messut Jösse Olavinpoika Hornin puolesta, jonka Gödeke Heikinpoika Finke oli vahingossa tappanut. Omisti 2 tilaa Rymättylässä

Lapsia, syntyneet Turussa:
1) Elseby Gödikintytär, seuraa tätä
2) Jeppe Gödikinpoika Finke
3) Anna Gödikintytär
4) Johanna Gödikintytär



4.
JUHO NIILONPOIKA TAVAST
K. 1466. Opiskeli baccalaureat v. 1443 Rostockin yliopistossa. Kaniikki Turussa v. 1450. Pyhiinvaellus Palestiinaan v. n. 1464.

5.
LUCIA NIILONTYTÄR TAVAST
k. 1439-1448. Puoliso NISSE JÖNSSON, (ks. Åldre Svenska Frälsesläkter s.268)
Vuonna 1439 sai sedältään piispa Maunu Tavastilta 200 markkaa. Samassa tilaisuudessa sai hänen Metta tyttärensä 100 markkaa. (ks. Balk). Puoliso, KLAUS HENRIK BITZ, k. 1480-84. Isä oli valtaneuvos Henrik Bitz vanhempi. Lucia ja Klaus lahjoitti Turun Tuomiokirkon kuuluisan ”Eijsbyn” ehtoollis maljan, toinen lahjoittajista tuomiorovasti, piispaMaunu Niilonpoika Särkilahti.

6.
NNN NIILONTYTÄR TAVAST
Puoliso, hans pietarinpoika, joka teki vaimoaan koskevia tilusvaihtoja Olavi Tavastin kanssa v. 1453. Hans Pietarinpoika Lepas-suvun kantaisä, puolisona oli myös Ragmhild Henrikintytär Svärd.

Lähteet:
Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully ramsay, Helsingfors, Söderström & Co taulu 2/sivu 472, 473.
Margareeta, Pohjolan rouva ja valtias. (Kalmarin unioni 600 vuotta). Julkaissut Tanskan Kansallisumuseo, Kööpenhamina v. 1997, Nordisk Ministerråd sivu 57,87.
Äldre Svenska Frälsesläkter, Ättertavlor utg, av Riddarhusdirektionen Folke Wernstedt/Hans Gillingstam/Pontus Möller Häfter 3, Stockholm 1989, s. 268.
Turun Tuomiokirkko Keskiaikana ii Juhani Rinne, Turku 1948, s. 301, 302
Äldre Svenska Frälsesläkter, Ättartavlor Folke Wernstedt; Heft ii Sthlm 1965, s. 268.
Kansallinen elämänkerrasto WSOY, s. 494, 495.
Piispa Maunu Olavinpoika Tavastin sukulaisuussuhteet, Ari-Pekka Palola, Genos 2/1997, s. 72.
Genos 1995-3 Olav Rundt: Arvtvisten mellan fresesläkterna Bidz och Kirves, s. 123-126, 144.
Seppo Suvanto: Yksilön Myöhäiskeskiajan Talonpoikaisyhteiskunnassa, (Sääksmäen kihlakunta 1400-luvun alusta 1570-luvulle) SHS julkaisu, s. 30, 71, 193.
Orpani no 1, 1996, Heikki Heino, 2-3.
Längelmäveden seudun historia ii; Kangasalan historia; Hämeenlinna 1954, s. 294.
Genos: Suomen Sukututk. Seuran Aikakauskirja 16 vuosikerta, 1945, s. 126-127.
Satakuntalaisen osakunnan martikkeli i vv. 1640-1721, Mauno Jokipii; Otava, Helsinki 1954, s. 60, 96, 112.


FINCKE SUKU

Vuonna 1617 FINCKE-suvusta on laadittu sukuluettelo. Ruotsin ritarihuone oli perustettu ja alettiin kiinnittää huomiota valtakunnan aatelissukujen alkuperään.
On saatu asiakirjojen perusteella todettua, että suvun kantaisä oli ollut 1400-luvun alussa elänyt Kaarina Heikkilän omistaja Niilo Rengonpoika, sekä hänen jälkeensä olivat suvun päämiehinä olleet Raision Mälkkilän omistajat Juhana Rengonpoika joka oli naimisissa kihlakunnantuomari Pentti Lydenkenpoika Dieknin tyttären Johannan kanssa, ja tämän poika ”huimapää” Niilo Juhananpoika joka oli ottanut puolisokseen Katariina Gödikintytär Fincken ja sitten antanut avioliitosta syntyville pojilleen Fincke nimen ja vaakunan.


ELSEBY GÖDEKINTYTÄR FINKE
K. 1460. Puoliso, KLAS HENRIKINPOIKA BITZ, K. 1485
Klas Finke toimi Kuningas Kristiinan hovimiehenä 1447.
(Genos 1995-3, s.124) Elseby G. Finken vanhemmat olivat Gödeke Heikinpoika Finke ja äiti Kaarina Niilontytär Tavast. Elsebyn ja Klas Bizin tytär Karin miehineen Matti Filippuksenpoika Vuoltee antoivat v. 1506 Naantalin luostarille Salmin tilan Sauvosta tyttärensä Annan ylläpitoon joka oli mennyt Luostariin nunnaksi. Tämä lahjoitettu tila oli periytynyt Elseby Finken äidinisältä Olavi Niilonpoika Tavastilta joka oli saanut rällssikirjan kuningas Erik Pommerilaiselta v. 1407 Turussa. Tuomari v. 1403 Hauhon ja v. 1431 Hollolan kihlakunnissa. Perinnönjaossa sai vielä tilukset Hämeessä sekä Borgobyn Sipoossa.
Elseby Finke mainitaan kuuluneen ylempään aatelissukuun ja suurtilan perijättärenä Sääksmäellä. Puoliso Klaus Bitz sai suurtilan vaimoltaan myötäjäisinä v. 1480.

Lapsia, syntynyt Jutikkalassa:
1) Knut Kalusinpoika, puoliso, Birgitta Oxenstierna, k. Jutikkalassa 1494.
2) Katariina Klausintytär, sukuhaaramme.


Varhaisinta kautta suvussamme edustavat ennen 1600-lukua rälssisuku eli aateliset. Sääksmäen vanhimmat kartanot Solberg, Lahinen ja Jutikkala. Eräänlaista väliastetta kartanomuodostuksessa edustavat Liuttula, Sillantaka, Voipaala ja Rapola.
Kylä tunnettiin 1500-luvun keskivaiheilla nimellä Raijas. Kylässä oli aluksi kolme taloa. Vuonna 1565 jaettiin yksi niistä, 7/24-koukun talo, 1/8-koukun taloon, talon saa entisen isännän poika Olavi Juhananpoika. Koukun taloon 1/6 saa Erkki Matinpoika. Vuosina 1580- ja 1590-luvulla häviävät kylästä kaikki muut talot paitsi Olavin talo, jonka isännästä tulee v. 1600 ratsumies. Kylässä oli nyt yksi talo. Syy tähän menestykseen lienee se, että on joutunut erään mahtavan suvun haltuun.
Jutikkalan Olavi Juhananpoika mainitaan todistajana Hauhon käräjillä jo v. 1482. Olavi Juhananpoikaa, joka (1485 – 1500) oli Sääksmäen kihlakunnan tuomarina ja joka oli naimisissa Erik Bitzin pojan Henrikin puoliso Annan Hannuntytär Totti, valtionhoitaja Sten Sture vanhemman puolison Ingeborg Tottin veljentytär. (Anna Tott asui Solbergissa. Anna aloitti miehensä kuoleman jälkeen v. 1506 kääntyi valtionhoitajan puoleen kirjeellä, jossa hän toivoo saavansa pitää perheen läänitykset jotka olivat olleet vuosisadat suvulla. Annan miehen Henrik Bitzin isän veli Kalus Bitz oli Jutikkalan omistaja. Olavi Juhananpoika Bitz ja puoliso Anna ei omistanut Jutikkalaa, vaan Lahista. Jutikkala kuului Bitzin toiselle haaralle elikkä Hartvik/Mänty sukuun tulevaan sukuhaaraan Klaus Bits ja Elesby Fincke jälkeläisille. Bitzin suku mainitaan 1500-luvun taitteessa Suomen mahtavimpana sukuna – piispa oli tästä suvusta ja suku mainitaan rikkaimpana – 7 vuodessa tiedetään sen kantaneen lampuotiveroa 1750 markkaa. Jutikkalan alkuaan vähintään kaksitaloisen kylän haltuunsa. Tiedetään että piispa ja Erik-laamannin veli Klaus Bitz oli nainut Jutikkalan perijättären Elseby Fincken joka jo ilmeisesti oli ollut ylimys-sukua. Klaus lienee kuollut ennen vuotta 1485. Hänen poikansa Knut Klausinpoika Bitz, joka antoi puolisolleen Birgitta Oxenstiernalle huominlahjaksi suuren Viikin kartanon Kemiössä. Asuivat kuitenkin Jutikkalassa, koska hän siellä kuoli 1494. Knut Bitz määräsi leskelleen testamentissaan kaikki äitinsä tilat kymmeneksi vuodeksi, jotta tämä voisi maksaa hänen velkansa ja kustantaa hänen jälkeensä sellaisen sielunmessun, että siitä voisi vastata jumalan edessä. Kaikki isältä perityt tilat, joihin Viikin kartano lukeutui, taattiin elinajaksi Birgitta rouvalle.



KATARIINA KLAUSINTYTÄR VUOLTEE o.s. BITZ
Puoliso, MATTI FILIPPOKSENPOIKA VUOLTEE, Kokemäeltä.

Lapsia:
1) Henrik Matinpoika.

Jutikkala meni perintöön myöhemmin Knutin sisarelle Katarina Klausintytär Bitz:sille, sillä hänen veli Knut oli lapseton. Katariina Bitz avioitui tuomari Matti Filippuksenpoika Vuolteen kanssa joka kuului satakuntalaiseen Kokemäeltä Vuolteen aatelissukuun ja jota hallitus käytti mm. solmimaan aselepoa Novgorodin kanssa. Bitzin mahtisuku mainitaan Knut Bitzin lahjoittaneen Naantalin luostarille kaksi tilaa Halikon Kydössä. Matti ja Katariina Vuoltee lahjoittivat luostarille Salmen tilan Sauvossa elatukseksi tyttärelleen Annalle, joka oli mennyt sinne nunnaksi. Jutikkalassa v. 1498 toimitetussa perinnönjaossa mainitaan Matti ja Katariina Vuolteen haltuun jäi Jutikkalan kartano ja kaikki tilukset ja muine tiloineen, jotka Katariinan äiti Elseby Fincke oli omistanut ja kuului ylempään aatelissukuun. Klaus Bitz oli saanut Jutikkalan vaimolta Elseby Finckeltä. Toiset perilliset saivat taloja Varsinais-Suomen rannikolta, missä suvulla oli maata yllin kyllin.





HENRIK MATINPOIKA BITZ, VUOLTEE

Lapsia:
Juhana Henrikinpoika.

Vuolteen suku peri Bitzeiltä myös aiheen vaakunaansa, jossa tästä lähtien nähdään pukki kuten Bitzienkin kilvessä. Omistivat Jutikkalaa sitten lähes vuosisadan ajan.
Matin poikaa ei tunneta mutta arvattavasti tämä on ollut Henrik nimeltään, koska häntä seurasi Juhana Henrikinpoika, Vehmaan kihlakunnan tuomari ja kuninkaan uskottu Liivinmaalla. Kotikartanona hänellä on ilmeisesti ollut sukutila Kokemäen Vuoltee ja Jutikkala on ollut sivutila.

JUHANA HENRIKINPOIKA VUOLTEE / JUTIKKALA

Lapsia:
Hartvig Juhananpoika jäi asumaan Kokemäen Vuolteelle.
Agnis Juhanantytär, sukuhaaramme.

Hän kuoli v. 1570 tienoissa. Juhanan lapsista omisti tytär Agnis puolet ja poika Hartvig puolet Jutikkalasta. Poika Hartvig jäi asumaan Kokemäelle Vuolteen kartanoa.

AGNIS JUHANANTYTÄR TASAINEN sitten HUFVUDSKÖLD
Puoliso, HENRIK TASAINEN, aatelismies Raisiosta.

Lapsia:
1) Margareta Tuomaantytär.

Agnis Juhanantytär oli naimisissa raisiolaisen Henrik Tasaisen kanssa, ja tästä avioliitosta syntyi tytär Valpuri, ensin Liuttulan ja sitten Itkon emäntä joka oli lohkaistu Jutikkalasta, hänellä oli useita veljiä jotka 1500-luvun loppupuolella omistivat kukin osaansa Jutikkalasta. Rälssimies Tuomas Pertinpoika Liuttula oli naimisissa Jutikkalan tyttären Valpuri Tasaisen kanssa, v. 1565 tuli yhden Liuttulan talon omistajaksi. Valpurin toinen mies oli myös aatelismies Sten Henrikinpoika Tavastin, joka oli saanut pappissivistyksen ja oli hyvin tuhlaavainen hänen poika joutui myymään tila Harviala mahtavalle herralle, Jesper Matinpoika Kruusille. Itko oli koko vuosisadan lampuotitilana. Mitenkä Lahtisten tilanhoitaja ja lainlukija Henrik Jaakonpoika pääsi Tuomaan vävyksi, mitenkä jo tämän pojan Hartvikgin aikana koko kylä oli yhtynyt suurtilaksi ja mitenkä Hartvig, joka omisti myös Kärjenniemen Klemolan ja Roukon Lotilaa, käytti sukunimeä Speitz. Uittamo Bäckeihin olivat Hufvudsköldit kolminkertaisissa sukulaisuussuhteissa, ja nämä aiheuttivat, että omistukset olivat hyvin sekavia.


Jutikkalaa hallitsi 1500-luvun lopulla Tasaisten suku, joka otti nimen Hufvudsköld ja kirjoitettiin v. 1650 tällä nimellä ritarihuoneeseen; aateloitui v. 1529. Jutikkalan omisti Yrjö Henrikinpoika Hufvudsköld ent. Speitz hänellä oli Elin niminen täti joka oli naimisissa ratsumestari Melker Bäckin kanssa. Yrjön tytär Cecilia oli naimisissa Nuutajärven ja Uittamon omistajan Karl Bäckin, k. 1617 kanssa, ja Yrjön poika, Savon linnan isäntä ja Kulsialan Retulan omistaja Erik, k.1652 oli naimisissa Kaarlen sisaren Annan kanssa. Sitten kun v. 1634 toimitettiin perinnönjako Karl Bäckin isän Melkerin jälkeen jossa oli osallisena leski Cecilia lapsineen ja sisaret Anna ja Katariina.



MARGARETA SPEITZ o.s. HUFVUDSKÖLT
1. puoliso, HENRIK JAAKONPOIKA SPEITZ, alilaamanni
2. puoliso, GREGORIUS MARTIN TEET, maisteri, kirkkoherra Turussa.

Lapsia:
1) Joachim, ylioppilas 1644, kappalainen
1) Yrjö (Göran) Henrikinpoika Speiz, sukuhaaramme, lainlukija.
2) Hartvik (Hartikka) Speiz, lainlukija.

Henrik mainitaan 1578 Hogenskild Bjelken kirjurina. Pohjois-Suomen alilaamanni. Lainlukija Hauholla ja Hollolan kihlakunnissa v. (1588 – 1603). Sai rälssivapauden 13.7.1588 vaimonsa perintötilaan Sääksmäen Liuttulaan, rälssivapaus vahvistettiin 22.10.1593 ja uudelleen ratsupalvelusta vastaan 19.1.1602.
Liuttula lienee vanhin varsinaisen Sääksmäen rälssitiloista. Speiz nimeä käytti Hartvik Henrikinpoika Vuolteen herra, ja aikaisemmin mainitun Valbog Huvudsköldin välityksellä. Aatelisoikeudet siirtyivät Liuttulan lainlukijalle Henrik Jaakonpojalle Speitz, Valborg Huvudsköldin tyttären Margaretan miehelle.
Vuodesta 1602 rajoitettiin aatelisoikeuksia vaatimalla niitä vastaan ratsupalvelusta. Speitzien laaja suku omisti sitten vuosisatoja Liuttulaa edelleen läheisissä sukulaisuussuhteissa useiden pitäjän talollis- ja rälssisukujen kanssa. Sieltä on lähtenyt erikoisesti tunnettu historiassamme HARTVIK (Hartikka) Henrikinpoika (1591 – 1651). Tämä mies opiskeli Wittenpergin yliopistossa ja käänsi sitten suomeksi vuorityötä koskevat säännökset ja Kustaa Aadolfin sota-asetukset, mutta joutui viranomaisten epäsuosioon, kun kutsui itseään Finlandus nimellä. Margareta Speitz, haudattiin Turun tuomiokirkkoon 26.10.1623. Hänet vihittiin toiseen avioliittoon joulukuussa vuonna 1609 Turun koulun rehtorin sittemmin kirkkoherra maisteri Joakim Stutauksen kanssa joka kuoli toisessa aviossa v. 1633.
Joackim Birkman, ylioppilaaksi 1644. Nimitettiin kappalaiseksi 7 päivä syyskuuta v. 1657. Tuli erimielisyyksiä rovasti Raumannuksen kanssa. B. Tvisten nimitti Forlundiuksen 26. tammikuuta v. 1659 kappalaiseksi Harjun Seurakuntaan Pirkkalaan. Jackob Birkman emäkirkon kirkkoherran virkaan. Kuoli Pirkkalassa v. 1671, puoliso Sofia, lapsiet Sigfridus tunnettiin nimellä Strandberg ja Carlsson. Elisabet, puoliso rälssimies Heikkilässä Gabriel Michelsson Sjöstedt sukua.

YRJÖ (Göran) HENRIKINPOIKA SPEITZ
Puoliso, ELINA (HELENA) KRISTOFFERINTYTÄR

Lapsia:
1) Kristin Yrjöntytär, sukuhaaramme.
2) Margareta Yrjöntytär, puoliso ratsumestari Jakob Finkenberg.

Vouti, lainlukija Sääksmäellä v. (1609 – 1618). Hollolan kiuhlakunnassa v. (1613 – 1615). Liuttula siirtyi omistukseen v. (1611). Elina syntyi Sääksmäen Ritaalassa ja kuoli Liuttulassa. Vanhemmat vouti Kristoffer Peterinpoika ja vaimo Malinin tytär. Elinan toinen puoliso vuonna 1618 kapteeni Daniel Hansinpoika Floor. Yrjö kirjoittautui Wittenbergin yliopistoon elokuussa v. 1608. Suoritti ratsupalveluksen omistamansa Liuttulan rusthollarin puolesta sodassa Venäjällä samana vuonna.
Kristin Yrjöntytär Speitzin syntyperä on varmuudella  pystytty selvittämään. Rauman kaupungin historia II, s. 125 on kerrottu Raumannus suku Jakob (Jacobus) Raumannus joka syntyi Raumalla n. 1600. Mainitaan puolisoksi Kirstin Göransodotter (Yrjöntytär), joka eli vanhuudenpäivät v. 1690-luvulla poikansa Johan Birkmanin luona Keijärven Eerolassa jossa kuoli v. 1703. Kristin Yrjöntytär sai perintöosuudekseen Kärjenniemen Tuomarlan tilan, jonka Jackob Raumannus vaihtoi Keijärven Eerolan tilaan v. 1641. Kristinin isä Yrjö Speitz kuoli ilmeisesti n. v. 1616, hän maksaa pääveroa ja myllytullia vuoteen 1618. Tämän jälkeen maksoi kymmenysveron Markus Matinpoika ja vasta vuodesta 1619 vuoteen 1628 pääveron ja myllytullin. Yrjö Heikinpoika Speitz sai Tuomarlan omistukseen vuonna 1613 lähtien. Tilalla on ollut useita lampuoteja kuten v. 1629-34 Grels Matinpoika ja vv. 1635- 41 Yrjö Laurinpoika. Omistus pysyi Tuomarlan tilalla Speitz suvulla Kerstinillä joka oli Yrjö Speitzin tytär.

KRISTIN YRJÖNTYTÄR RAUMANNUS o.s SPEITZ
Puoliso, JACKOB PAAVALINPOIKA RAUMANNUS

Lapset:
1) Göran, kappalainen, k.1688.
2) Elisabet, asui Pirkkalan Sangilassa.
3) Henrik, kornett, k. 1724.
4) Margareta Jaakontytär, sukuhaaramme
5) Johannes Jaakonpoika, ylioppilaaksi v. 1649 Raumalla. Puoliso Anna Katariina Buhausen. Omisti v.1690-luvulla Koijärven Eerolan tilan.

Yrjö Henrikinpoika Speitzin tytär Kristin Yrjöntyttären, k.1703, puoliso, rovasti Jackob Paavalinpoika Raumannuksen tiedetään suorittaneen loppuun suomennustyön 130 hopeataalarin ja 18 viljatynnyrin suuruista saatavaa vastaan. Jaakko Paavalinpoika Raumannuksen isä raatimie v. 1638. Simo Paavalinpoika, ikäloppu 1651. Jaakko Paavalinpoika Raumannuksella oli veli Paulus Simonis Paavalinpoika Raumannus. Opiskelu Tutun akatemiassa, oli koulupappina v. 1653 ja Mouhijärven kirkkoherra vv. (1662 – 1682). Hänen neljä poikaa oli korkeasti oppineita ja aateloituivat Paulinius-, Lillienstedt-, Lagerflycht-, ja Lindheim-sukuina.
Valtaneuvos Lorez Creutzin käydessä 1671 Pirkkalassa jolloin Jackob Paavalinpoika Raumannus sai tämän lupaamaan, että suomennokset painatettaisiin kruunun varoilla. Seuraavan vuoden syksyllä kirkkoherra saattoi ilmoittaa Creutzille, että Iso Katekismus, Avenariuksen aamu- ja iltarukoukset, Schmalkaldenin artikkelit ja uskontoasetus olivat valmiina painettaviksi. Kirkkoherra Jackob Pauli Raumannus on arveltu olleen Juhana Paulinius Lilliestedtin, kuuluisan oppineen valtiomiehen herra kreivin (1655 – 1732) setä, jonka isä oli oppinut Mouhijärven kirkkoherra Paavali Sipinpoika Raumannus, k. 1682. Jaakko oli Paavalin veli. Kirkkoherra Jaakko Paul Raumannus oli jossakin ulkomaan yliopistossa saavuttanut maisterin arvon ja ollut sen jälkeen opettajana Turun koulussa. Hän esiintyi Turun pappein kokouksessa väitöskirjan puolustajana v. 1632. Tuli Pirkkalan kirkkoherraksi 1637. Raumannus oli oppinut mies. Jackob Raumannus kuoli Pirkkalassa rovastina v. 1678 ja kerrotaan hänet haudatun itse alttarin alle kirkkoon.

MARGARETA JAAKONTYTÄR FORLUNDIA o.s. RAUMANNUS
Puoliso, LARS (LAURENTIUS) ANDREA FORLUNDIA s. Ruotsin Västmanlandiassa, k. Pirkkalassa 1677.

Lapsia:
1) Helena Forlundia, 1. puoliso kappalainen Mathias Sorenius Kurikassa. 2. puoliso, kirkkoherra Sigfrid Saraenius Vähäkyrö.
1) Elisabet Laurentiuksentytär, puoliso, Juho Eskonpoika Opas Kurikassa. Harvik/Mänty-suku polveutuu mm. Jurvaan.

Pirkkalassa Harjun kappalainen 26.1.1659 alkaen.
Pirkkalassa käytiin kova kädenvääntö kappalaisen viran täyttämisestä. Jackob Paavalinpoika Raumannus tavoitteli paikkaa vävylleen, opintojaan tuskin vielä päätökseen saaneelle Laurentius Forlundiukselle. Päätöksenä oli että kaksi kappalaisen paikasta kilpailevaa Joackim Birkman joka valittiin 1659 emäkirkon ja Jaakko Forlundius Harjun kappalaiseksi. Kuningas nimitti Raumannuksen seuraajaksi maisteri Iisak Steniuksen (1679 – 1702), Vesilahden kirkkoherran Martti Steniuksen pojan. Vävy Laurentius Forlundius (1659 – 77) oli kappalaisena Harjussa. Hän asui appensa omistamalla Keijärven Eerolan tilalla.

Aatelissukujen alkuperä

Tasainen / Hufvudsköld
Henrik Tasainen Gerttula Raision pitäjästä, s. 1532, puoliso, vihitty 1560 Agnes Juhanantytär Jutikkala / Vuoltee. Tasainen rekisteröitiin Ruotsin ritarihuoneeseen v. 1650 Hufvudsköld nimellä. Suvulla oma vaakuna jonka keskiosassa pukin pää sarvineen.



Vuoltee / Voltis

FILIPPUS TUOMAKSENPOIKA
Kihlakunnantuomari satakunnassa v.1481, johti lääninoikutta Turussa v. (1476 – 1486). Vanhaa aatelissukua satakunnassa. Sukuvaakuna on samantyylinen kuin Bitz suvulla Jutikkalassa jonne poika Matti avioitui.

Lapset:
1) Matti Filippuksenpoika, sukuhaaramme, kihlakunnatuomari Etelä-Satakunnassa.
Upporikas porvari.




BITZ

Bitz aatelissuvun ensimmäinen mainittu Kurt Bitzer tai Bizsare ja puoliso Kristiina.
Lapsista Henrik Bitz oli naimisissa Anna Klasdotter Diekn kanssa. Dieken suku omisti Lemlahden saarella Paraisten itäsaaristossa lähellä pitkää Paimionlahta sijaitsevan Kuitia kartanon, joka jo 1400-luvun alussa mainitaan tärkeänä asuinkartanona. Sen ensimmäisiä tunnettuja omistajia oli legendaarinen Turun piispa Maunu II Tavast, joka jo 1439 lahjoitti Kuitian veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntytär o.s. Diek, joka oli ylhäisestä suvusta. Martta eli puolisoaan ja lapsiaan kauemmin ja hänellä oli lopulta suuri äidinäidin perintö, joka käsitti sekä Kuitian että Sundholman kartanot. Perintö lankesi hänen tyttärenpojalle v. 1477, valtaneuvos Joachim Flemingille, joka sai vielä itselleen Siuntion Suitan. Joachimin poika Erik Fleming olivat yhteiskunnallisessa asemassa. Yhdessä veljiensä Iivarin, Joachimin kanssa Erik valloitti 1521-23 valtakunnan Suomenpuoleisen osan Kustaa Vaasalle.







Jakobus Raumanuksen vaimo: Genoksessa (3/2002) on Veli-Pekka Toropaisen teksti: Tietoa 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista (sivulla 146-157). Teksti perustuu Turun raastuvan oikeuden pöytäkirjoihin. Sivulla 152 on seuraava teksti: "116. TRO 11.3.1637: Jacob Arvidinpoika Hinkenberg ja pappi Jacobus Pauli halusivat estää Hartvik Henrikinpoikaa myymästä Alaskartanon taloa Turussa vieraalle, sillä hänen veljensä lapsilla oli siihen yhtä suuri oikeus. Paikalle tuli hankkia hänen lankonsa ja sukulaisensa." Lisäksi viitataan Ramsayn kirjaan, Speitzin sivuille. Hinkenberg on Göran Speitzin vävy, joten eiköhän Jakobus Pauli ole samoin vävy, kun ajavat Hartvigin veljen lasten asiaa. Lisäksi löytyy tuomiokirjateksti myöhemmin, joka kertoo jutussa Jakobus Raumannuksen pojat olivat oikeudessa jossakin Alaskartanoa koskevassa jutussa.
Esiäitimme Elisabet Larsintytär Forlundius, s. 22.12.1675 Ylöjärvi (Morm.filmi)k. kurikka 5.4.1724, ikä 48 v. 3 kk 13 pv. Puoliso, e, Ala-Nikkola, OPAS Johan Eskonpoika, s. 12.1654, k. kurikassa 14.9.1739 ikä 84 v. 8 kk.

Piispa Tavastin hautakappelin portissa Turun Tuomiokirkossa on kirjoitettu jokseenkin näin: Kaikki lupaukset tulee täyttää (tämän), vaakuna jossa vasemmankäden kämmen ylöspäin.



Juha Saarenheimo on kirassaan Vanhan pirkkalan historia (Tampere 1974) tullut siihen tulokseen, että Pirkkalan kappalainen Yrjö (Göran) Birkman oli rovasti Raumannuksen poika, (Saarenheimo, s. 669) Birkmanin lapsista Anders Wialenius sai kappalaisenviran naituaan edeltäjänsä lesken Beata Olliemanin. Näin Beatasta tuli yksi Wialenius- ja Federley-sukujen kantaäiti (ks. Stenius-, Wialenius- ja Federley-suvut)