|
|
Lehtori, insinööri Reima Mänty laatinut sukupuun.
Kirjassa Hartvik/Mänty on kerrottu suvun juurien historiaa Kurikkaan Oppaalle, Pirkkalaan Raumannukseen, Kokemäen Vuoleen ja Sääksmäen Jutikkalan kartanoa hallinneeseen sukuun.
SALOMON KAARLONPOIKA PAHL
s. Kurikassa 25.2.1780, k. Kauhajoki 12.10.1865.
Puoliso, vihitty Jalasjärvellä 24.2.1805, MAIJA JUHONTYTÄR o.s. PIHLAJAMÄKI, (taulusta KOSKUE 7/3),
s. Jalasjärvellä 19.2.1786, k. Kurikassa (rintapistokseen) 6.3.1848. Maijan syntymäaika rippikirjassa 19.7.1786). Sotilas, torppari Vähä-Tuiskun maalla Kurikassa. Salomon muutti Kauhajoen Knuuttilaan jossa kuoli.
Lapset, ensimmäinen syntynyt Kauhajoella kaksi seuraavaa Jalasjärvellä ja kaksi Kurikassa:
1) Juho, s. 7.1.1806. Kauhajoelle.
2) Albertiina, s. 1.11.1810. Jalasjärvi,
puoliso, Isak Johanp. Hammar, s. Jurva 4.11.1814.
3) Samuel, s. 15.6.1816. Jalasjärvellä suutari.
4) Salomo, s. 13.2.1820, Taulu OPAS 3
5) Anna Maija, s. 17.9.1823, K. Kurikassa 3.4.1824.
TAULU OPAS 3 taulusta OPAS 2/4
PUUSEPPÄ, RÄÄTÄLI, TORPPARI
SALOMO SALOMONINPOIKA HARTVIK ent. PAHL
Syntynyt Kurikassa 13.2.1820, k. Laihialla 27.11.1852.
Puoliso, vihitty Jurvassa 11.9.1842, MARIA FREDRIKINTYTÄR SKINNAR, s. Jurvassa 13.3.1820, kuollut ilmeisesti Etelä-Suomessa, aika ja paika ei ole selvillä.
Salomon oli Kurikassa Rahnastolla renkinä. Hänen ammatiksi merkitty Kurikassa räätäli.
Muuttivat Jurvasta Ilmajoelle 5.11.1848, edelleen Laihialle 28.11.1850 itsellinen Jokioistenkylän Karhussa, muuttivat takaisin Jurvan Sarvijoelle v.1860 Alasen maalle.
Salomon ollut renkinä ja Maria Sarvelassa piikana. Vaimon vanhemmat itsellinen Fredrik Skinnar ja Maria Mikontytär Hautamäki.
Marian toinen puoliso sotilas, JUHO MATINPOIKA MALM, s. Laihialla 21.7.1826. Vanhemmat, sotilas Matts Malmberg ja Anna. Perhe muutti Jurvan Sarvijoelta Ilmajoelle 5.11.1848 ja edelleen 28.11.1850 itsellisenä Laihian Jokioistenkylän Karhuun. Jurvan Sarvijoelle perhe muutti vuonna 1860 Alasen maalle. Maria muutti Etelä-Suomeen Espoon suunnalle vuonna 25.2.1873. Maria ja Juho Malmin perhe. Karolina, s. 1863 ei mainita, eikä löydy kuolleista. Samoin Maria Albertina, s. 1847. Maria Albertiina, s. 1847 lapsiluettelossa ei ole myöskään esi-isäämme Juho Fredrikiä, s. 1844, koska hän meni tätinsä luo kasvattipojaksi. RK:han on kirjoitettu Juho Malmin kohdalle "muutti vuonna 25.2.1872"sotilastehtäviin.
Laihian Sarvijoen torpat (RK v. 1875-85 s. 369 Alanen), Sarvijoen kylä Alanen 1, sivu 264 merkitty
Lapset, kolme ensimmäistä Jurvassa Anna syntynyt Ilmajoella ja Tuomas Laihialla muut Jurvassa:
1. avioliitosta:
1) Salomon, s. 16.3.1843. K. Jurvassa 18.6.1843.
2) Juho Fredrik, s. 15.6.1844, (25.3.1844) Taulu HARTVIK
3) Maria Albertiina, s. 7. 4.1847.
4) Anna Liisa, s. 19.2.1850. K. Ilmajoella 22.6.1850.
5) Sanna Helena, s. 14.4.1851. (1850) Muutti Helsinkiin 1870.
2. avioliitosta:
6) Tuomas, s. 19.12.1856. Muutti Helsinkiin 1874.
7) Anna Liisa, s. 30.11.1861. K. Jurvassa 1.5.1862.
8) Karoliina, s. 21.3.1863.
9) Anna, s. 29.5.1866. K. Jurvassa 19.12.1868.
TAULU HARTVIK
PUUSEPPÄ, TORPPARI
JUHO FREDRIK SALOMONINPOIKA HARTVIK ent. PAHL
s. Jurvassa Sarvijoella (15)25.3(6).1844, k. Jurvan Sarvijoella 25.11.1917.
Puoliso, vihitty Jurvassa 12.6.1864, JOHANNA AAPRAMINTYTÄR RÄTTI, s. Sarvijoella 10.8.1843, k. Jurvan Sarvijoella 4.3.1913.
Vanhemmat: seppä Aapraham Matinpoika Rätti ent. Tampsi, vaimo Liisa Juhontytär Rätti.
Lapsille ja vanhemmille on merkitty kirkonkirjoihin sisä- ja ulkolukutaito.
Asuivat Yrjäälänkylän Sarvijoen Myötäisessä Hartvikin n:o 2 torpassa.
Kirkonkirjoissa (RK v. 1883-1885) on merkintä Juha Fredrikin käynnistä Amerikassa. Rovasti Sarvelan tekemässä tutkimustyössä on ilmennyt Juha Fredrik Salomoninpojan ammatiksi puuseppä. Puuseppä ammattinimenä oli tuohonaikaan harvinaisuus, nimikettä ovat käyttäneet vain alan ammatti ihmiset, jotka olivat taitavia, kysyttyjä ja työhön haluttuja taitajia. Lapsia syntyi yhteensä kuusi, ainoa tytär Stiina Liisa kuoli kolmen vuoden ikäisenä. Viisi poikaa varttui aikuiseksi, neljä avioitui ja perusti perheen. Heistä tuli arvostettuja käsityöläisiä. Vanhin poika Matti oli valtion virassa sotilaana, vanginvartijana ja värvättynä. Hän työskenteli USA:ssa, hän oli myös puuseppä, veistoa hän sai lapsille opettaa elämänsä viimeisinä vuosina. Oskari oli arvostettu kräätäli, hän neuloin tilauksesta, asiakkaita oli hyvinkin kaukaa. Rikhardi oli hyvä suutari. Hänkin kävi USA:ssa. Vihtori teki suutarin töitä sekä neuloi koneella villalangasta monenmoista. Hän oli talollinen. Juha oli harkitseva isäntä ja ryhtyi maanviljelijäksi. Kaikilla veljeksillä oli metsästys hyvin arvossa pidetty harrastus. Sukulaisuussuhteista voisi mainita, että rovasti Kaarle Toivo Sarvela oli veljesten serkku, koska äidit Johanna ja Margareta o.s. Rätti olivat sisarukset. Talollinen Jaakko Juhanpoika Hiipakka Jurvan Kirkonkylästä, s. 5.4.1846 ja hänen poikansa Juha N. Hiipakka, s. 25.12.1881 olivat samoin sukua, Juha oli Osuuskaupan johtaja ja veljesten pikkuserkku.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Matti, s. 6.4.1866. Taulu 1
2) Oskari, s. 5.5.1869. Taulu 144
3) Stiina Liisa, s. 23.2.1873. K. Jurvassa 6.4.1876.
4) Juha, s. 21.7.1876. Taulu 259
5) Rikhard, s. 27.10.1878. K. naimatonna.
6) Abrahami Vihtori, s. 22.3.1881. Taulu 380
TALOLLINEN, VIRKAMIES, VEISTONOPETTAJA
Puusepäntaidot tuli Matille kodin perintönä, isä Juho Fredrik oli myös puuseppä. Paappa Salomo , s. 1820 oli myös käsityöläinen, räätäli ja puuseppä. Matin äidin isä Aabrami Rätti, s. 1809 oli seppä. Matin isoisän isä Salomon, s. 1780 oli sotilas, joten suvun perintönä tuli sekä sotilasura että käsityöläisammatti.
TAULU 1 taulusta HARTVIK/1
MATTI JUHANPOIKA MÄNTY ent. HARTVIK
Syntynyt Jurvan Sarvijoella 6.4.1866, k. Maalahdessa 28.8.1829.
Puoliso, vihitty Jurvassa 12.7.1885, SERAFIA JUHANTYTÄR KUMARA, s. Laihialla 8.1.1860,
k. 80 vuotiaana Maalahdessa 18.6.1940.
Serafia lähti 18-vuotiaan vuonna 1878 piiaksi Pirttikylään, jossa oppi ruotsinkieltä. Hän oli useammassa talossa piikana myös Laihialla ja Mustasaaressa 1882. Matti palveli Kaartissa. Hän oli muutamia vuosia Sörnäisten vankilassa vanginvartijana sekä myöhemmin perheen muutettua Vaasaan siellä vanginvartija. Jurvan seurakuntaan perhe on merkitty muuttaneen Vaasasta 29.9.1898.
He ostivat Sarvijoelta Kinnari no: 6 maatilan. Matti työskenteli Amerikassa vuosisadan alussa ja siellä työskentelivät myös hänen pojat Juha Mänty, Matti Mänty joka kuoli siellä, myös tytär Tyyne Maria, s. 1897 lähti Amerikkaan Washingtoniin jossa kuoli 18.6.1918 naimattomana. Hän oli vain 20 vuoden 7 kk ja 19 päivän ikäinen. Laivamatkalla Amerikkaan moni sairastui, ilmeisesti Tyyne menehtyi matkan jälkiseurauksiin. Matti ja Serafia osti maatilan Maalahdesta Kolinankylästä 30.8.1909, nykyisin tilaa asuu useampi perhe, kantatilalla asuu nykyisin Peltomäet.
Matin isä oli puuseppä joten taidot suvussa periytyi, hän veisti ja rakensi puusta elämänsä varrella monenmoista. Hänen tekemä ja suunnittelema kalusto on käytössä Laihialla Tuorissa. Matti toimi elämänsä viimeiset vuodet Kolinan koululla puutyöopettajana. Kielitaito oli perheen rikkaus, englanti, ruotsi sujui myös äiti Serafialta.
Lapset, vanhin Juha ja Matti syntyi Jurvassa ja Impi Helsingissä Tyyne Vaasassa ja Taimi Jurvassa:
1) Juha, s. 16.5.1886. Taulu 2 (Mänty)
2) Matti Ludvig, s. 2.2.1889. Taulu 54
3) Impi Johanna, s. 2.8.1893. Taulu 55
4) Tyyne Maria, s. 29.11.1897. K. USA Washington 18.6.1918, naimatonna.
5) Väinö Vihtori, s. 17.11.1899. K. Jurvassa 21.1.1906
6) Taimi Serafia, s. 10.3.1903. Taulu 114
.
TAULU 2 taulusta 1/1
IV. JUHA MATINPOIKA MÄNTY
s. Jurvan Sarvijoella 16.5.1886, k. Maalahdessa 1966.
Puoliso, vihitty Amerikassa 13.10.1913, ELVIIRA VILHONTYTÄR RYTKÖNEN, s. Leivonmäellä 18.3.1886, k. Maalahdessa 10.3.1962. Elviira polveutuu Jyväskylän seudulla vaikuttaneesta Puuran-suvusta, sukusivut löytyy netistä.
Asuivat Amerikassa, missä tapasivat toisensa. Juha teki siellä töitä savotalla ja hänelle oli uskottu tärkeä tehtävä hankkia ruokaa metsästämällä metsätyöläisille. Juha innokkaana metsästäjänä hoiti taidolla työnsä. Palasivat Keski-Suomeen Leivonmäelle Rytköseen, Poikkimäkeen, joka oli Elviiran syntymäkoti. Juha lähti muutaman vuoden päästä uudelleen Amerikkaan, vaimo Elviira ja lapset Lennart ja Unto jäivät Leivonmäelle asumaan, perheeseen syntyi vielä kaksi lasta jotka kuolivat ihan pienenä. Perhe muutti 1924 Maalahteen Kolinalle Juhan vanhempien luo. Tulivat junalla Jyväskylästä Seinäjoelle, josta kulkivat hevosella Maalahteen tuoden mukanaan kaksi lehmää ja muuta irtainta. Asuivat Kolinalla muutamia vuosia.
V. Lapsia, kaksi vanhinta syntyi USA:ssa ja nuorimmat Leivonmäellä:
1) Väinö Leonard, s. 19.2.1916. Taulu 3
2) Juho Unto, s. 18.5.1918. Taulu 39
3) Laura Helle, s. 22.2.1920. K. Leivonmäellä 7.3.1920.
4) Matti, s. 21.1.1921. K. Leivonmäellä 21.1.1921.
TAULU 3 taulusta 2/1
"LENNART" VÄINÖ LEONARD MÄNTY
s. Amerikassa 19.2.1916, k. Maalahdessa 28.10.1963.
1. Puoliso, vihitty 1.10.1939, LINNEA AMANDA o.s. LAKSO, s. Jurvan Närvijoella 13.12.1914, k. Maalahdessa keuhkotautiin 16.5.1943.
2. Puoliso, vihitty 22.10.1946, TOINI MARIA o.s. NIEMI, s. Ilmajoella 22.8.1918, k. Maalahdessa 11.11.1978.
Viljeli toista puoliskoa kotitalosta. Maatilan peltopinta-alaa lisättiin raivaamalla ja kaskeamalla ulkosaraalla olevasta suosta. Näin isä Juhan ja poikien Lennartin ja Unton elämään kuului uudisraivaaminen. Pojat joutuivat nuoresta asti kovaan ruumiilliseen työhön. Kesällä paarmat ja hyttyset kiusasivat suurina armeijoina raatajia, kun ei kuumalla auringonpaisteella saattanut paitaakaan yllään pitää. Talvisin metsästys kuului osana elämään, ja aina riistaa oli pöydässä tarjolla, mitä kulloinkin, jänistä tai jotain lintua riippuen metsästysonnesta. Hirvenmetsästys kuului erittäin tärkeänä osana veljesten metsästykseen.
Lapset, syntyneet Maalahdessa:
1. avioliitosta:
1) Orvo Kalevi, s. 17.12.1939. Taulu 4
2) Eino Armas, s. 19.3.1941.
2. avioliitosta:
3) Tuula Kaarina, s. 17.12.1946 Taulu 11
4) Raili Marjatta, s. 1.11.1947. Taulu 16
5) Anneli Heleena, s. 3.1.1949. K. Maalahdessa 6.2.1949.
6) Reino Juhani, s. 11.1.1950. Taulu 19
7) Leila Helena, s. 22.12.1951. Taulu 22
8) Markku Antero, s. 20.6.1955. Taulu 29
9) Reijo Jaakko, s. 6.11.1956. Taulu 31
10) Seija Annikki, s. 10.7.1959. Taulu 35
11)Keijo Tapani, s. 7.4.1962. Taulu 38
.
TAULU 39 taulusta 2/2
V. JUHO UNTO MÄNTY
s. Amerikassa 18.5.1918, k. Maalahdessa 8.11.1975.
Puoliso, vihitty Jurvassa 24.8.1937, HULDA VIOLA RANTAMÄKI, s. Jurvassa 29.11.1917, k. Jurvassa 13.10.1998, haudattu Maalahteen.
Maanviljelijä, innokas metsästäjä. Omisti hyvin ajavia Suomenajokoiria.
Suomi joutui sotaan ja niin oli Unton myös rintamalle lähdettävä, kotia hoitamaan jäi äiti vanhimman pojan Heinon kanssa, joka oli noin vuoden ikäinen. Unto joutui koviin taisteluihin ihan eturintamalle. Konekiväärijoukkueessa ei kukaan päässyt helpolla, yksistään painavat aseet teki liikkumisen raskaaksi. Konekivääriryhmässä oli aina kolme porukassa, yksin ei olisi selvinnyt, yksi kantoi jalustaa ja toinen varsinaista asetta ja kolmas panosvöitä. Unto astui palvelukseen 12.9.1938, astui vakinaiseen palvelukseen 27.3.1940 ja vannoi sotilasvalan 28.4.1940. Myönnettiin 2 luokan ansiomerkki 24.12.1941. Hän suoritti ryhmänjohtaja kurssin 30.7. - 9.8.1940. Toimi sodassa aluksi Jääkärinä, KK-apulainen sitten KK-ampujana, sekä konekivääri joukkueen johtajana. Taisteli 28.5.1940 K:4:stä siirto 30.5.1940 Kev.os. 23:een, muutettu 10.6.1940 PPK 23:ksi ja 16.6.1941 1 Jk/kev.os. 19:sta, ja 9.8.1941 JKKK/Kev. Os. 19:sta. Osallistui taisteluihin Hangonlohkolla - Syvärinrintamat - Puskuselkä - Hirvijärvi - Syvärinasema - Syvärinrautatiesillanpään asemantorjuntataistelu. Syvärin kaupungin valtauksessa - Shemenski ja Ihantalajärven taistelut - Viipuri - Tolvajärvi taistelut. Siirretty reserviin 26.3.1942 sotilasarvoltaan alikersantti. Jatkosodan päätyttyä yleni kersantiksi. On myönnetty ansiomerkki tammiristillä, tunnustus Suomen ansiokkaasta puolustamisesta. Hän kirjoitti Kansa taistelee lehteen 1970-luvun taitteessa rintamataistelusta.
VI. Lapsia, syntyi Jurvassa ja Maalahdessa:
1) Jorma Heino Johannes s. 20.5.1938. Taulu 40
2) Pirkko Marita, s. 2.6.1945. Taulu 44
3) Katri Eila, s. 2.2.1951. Taulu 48
4) Reima Valter, s. 3.7.1957. Taulu 51
TAULU 54 taulusta 1/2.
V. MATTI LUDVIG MÄNTY
s. Jurvassa 2.2.1889, kuoli oudolla tavalla 23.8.1930, ilmeisesti ryöstömurha. Hänellä oli tarkoitus muuttaa Suomeen, Amerikan Philipsberg Montanasta. Hän oli naimisissa, mutta oli eronnut hieman ennen muuttoaikeita. Kerrotaan, että hänen vaimonsa tuli myöhemmin uuden miehen kanssa Suomeen. Heidän lapsista ei ole täyttä varmuutta
Laihian kirkonkylässä oli isäntänä 1500-luvun puolivälissä Tord Ollinpoika, josta ilmeisesti Tuorin talo sai alkunsa. Koko Alalaihia, joka 1500-luvulla laskettiin hallinnollisesti Mustasaareen. Niilo Antinpoika Kööpikän lähimpänä naapurina asui 1540-luvulla Mikko Tuomaanpoika (Tordsson), joka voi olla kirkonkylän Tuorin samanaikaisen isännän Ture (Tord) Ollinpojan poika ja siinä tapauksessa sukua myös Ervingeille.
TUORI Laihian Yrjäälässä jossa talo periytyy sukupolvelta toiselle seuraavasti.
I Tuomas Matinpoika TUORI, s. Laihialla 28.12.1745,
k. Laihialla 20.6.1824.
Puoliso, Liisa Matintytär o.s. Kumara, s. Laihialla 2.10.1746,
k. Laihialla 15.5.1822.
II Tuomas Tuomaanpoika TUORI, s. Laihialla 4.11.1790, k. Laihialla
11.1.1862.
Puoliso, Susanna Matintytär, s. Laihialla 25.6.1793, k. Laihialla
24.5.1858.
III Matti Tuomaanpoika TUORI, s. Laihialla 13.9.1817,
k. Laihialla 19.7.1882.
Puoliso, Anna Stina Jaakontytär Alanen, s. Laihialla 12.8.1814,
k. Laihialla 29.1.1855.
IV Jaakko Matinpoika TUORI, s. Laihialla 21.3.1849, k. Laihialla 30.1.1917.
Puoliso, Anna Liisa Matintytär , s. 2.9.1856, k. Laihialla 22.5.1938.
TAULU 55 taulusta 1/3
V. IMPI JOHANNA MATINTYTÄR TUORI o.s. MÄNTY
s. Helsingissä 2.8.1893, k. Laihialla 7.5.1948.
Puoliso, vihitty Laihialla 24.7.1915, MIKKO JAAKONPOIKA TUORI (Tuorin V sukupolvi), s. Laihialla 28.8.1893, k. Laihialla 24.2.1950.
Impi syntyi Helsingissä Matti isän työskennellessä vanginvartijana Sörnäisissä. Helsingistä perhe muutti Vaasaan jossa Matti työskenteli edelleen vanginvartijana. Vaasasta perhe muutti 29.9.1898 Jurvan Sarvijoelle, josta ostivat Kinnari n:o 6 maatilan. Tultaessa Vaasasta Sarvijoelle nykyistä pikitietä, sijaitsee kyseinen tila ensimmäisenä talona oikealla ennen Sarvijoen kylän peltoaukeaa. Sarvijoella perhe asui kunnes Matti ja Serafia osti Kolinalta ison metsätilan 29.9.1898, jonne perhe muutti asumaan.
Impi avioitui Laihialle talollisen poika Mikko Tuorin kanssa. Pariskunta ryhtyi viljelemään Laihian Rudolla sijaitsevaa Tuorin taloa ja perheen koko kasvoi. Seitsemän lasta kasvoi aikuisiksi ja he perustivat perheen ja näin suku jatkuu laajana eripuolella Suomea, ulkomailla asti. Helli oleili lapsena paljon mummulassa Kolinalla. Taunolla on myös muistikuva paapasta, joka oli jämeräotteinen ja tarkka kaikessa.
Talollinen Laihian Rudolla, jossa isännöi Tuorin taloa.
VI. Lapsia, syntyneet Laihialla:
1) Helli Irja Hellin, s. 18.4.1916. Taulu 56
2) Eila Sisko, s. 7.6.1918. Taulu 65
3) Veikko Mikael, s. 1.10.1921. Taulu 82
4) Tauno Matti, s. 6.11.1923. Taulu 92
5) Toivo Tatu, s. 16.5.1926. Taulu 97
6) Kerttu Kaarina, s. 22.3.1928. Taulu 103
7) Aarne Jaakko, s. 25.4.1932. Taulu 112
TAULU 56 taulusta 55/1
HELLI IRJA HELLIN MIKONTYTÄR LAHTI o.s. TUORI
s. Maalahdessa 18.4.1916, k. Laihialla 17.6.1990.
Puoliso, vihitty Laihialla 15.10.1934, NIILO LAHTI, s. Laihialla 26.8.1906, k. Laihialla 26.6.1960.
Talollinen Laihian kirkonkylässä. Ensimmäinen talo Laihialta Jyväskylään johtavan tien varressa. Kotona asui poika Jaakko jota kutsuttiin Jaskaksi, hän viljeli yhdessä äiti Hellin kanssa maatilaa. Tilalla sattui 1960-luvun lopulla tulipalo, jossa tuhoutui ulkorakennus, silloin oli Unto Mänty auttamassa uuden ulkorakennuksen rakennustyössä. Tyttäristä Irma Mörällä on taiteellisia lahjoja, hän maalaa tauluja.
Lapset, syntyneet Laihialla:
1) Irma, s. 2.8.1934. Taulu 57
2) Marjatta, s. 2.8.1934. Taulu 61
3) Jaakko, s. 10.5.1938. Taulu 62
4) Terttu Heleena, s. 1.12.1939. Taulu 63
TAULU 65 taulusta 55/2
EILA SISKO MIKONTYTÄR KÖÖPIKKÄ ent. LAHTI o.s. TUORI
s. Laihialla 7.6.1918, k. Laihialla 3.3.1953.
1. puoliso, vihitty Laihialla 11.9.1937, AAKE MARTTI LAHTI, s. Laihialla 15.3.1912, k. Laihialla 4.8.1946.
2. puoliso, vihitty Laihialla 22.4.1948, TYYKO JAAKOPPI KOSTINPOIKA KÖÖPIKKÄ, s. Laihialla 30.9.1925, elää 2. avioliitossa Härmässä puoliso Anja Susanna ent. Pesonen ent. Perkiö, s. Alahärmässä 11.6.1928.
Talollinen Laihian kirkolla.
Lapset, syntyneet Laihialla:
1.avioliitosta:
1) Ritva Sinikka, s. 2.2.1938 Taulu 66
2) Mariita Hellevi, s. 25.12.1942 Niemi Taulu 72
2. avioliitosta:
3) Martti Juhani, s. 19.9.1948. Taulu 73
4) Helena Anneli, s. 13.2.1953. Taulu 77
TAULU 78 taulusta 55/3
VEIKKO MIKAEL MIKONPOIKA TUORI
s. Laihialla 1.10.1921, k. Laihialla 22.9.1945.
Puoliso, vihitty Laihialla, 31.12.1944, TELLERVO o.s. VETTENRANTA, nyk. PÖYRY, s. Laihialla 19.4.1923. Muurari. Veikko oli SS-koulutuksessa Saksassa, sairastuessa 1944 hän oli sotilasarvoltaan korpraali. Hän sairastui keuhkotautiin maaliskuussa 1944, josta on Väinö Pitkäsen allekirjoittama todistus.
Lapsi, syntynyt Laihialla:
1) Seija, s. 17.5.1945. Taulu 79
TAULU 87 taulusta 55/4
TAUNO MATTI MIKONPOIKA TUORI
s. Laihialla 6.11.1923.
Puoliso, vihitty Laihialla 2.9.1951, SALME o.s. KALLIO, s. Laihialla 18.12.1925.
Puolison vanhemmat Mikael Kallio ja Tyyne o.s. Kangas.
Tauno ja Salme ovat toimineet kauppalalla myymälänhoitajana. Jurvan Metsäkylässä 1950 luvulla vierähti neljä vuotta. Ylistarossa seitsemän vuotta. Isonkyrön Orismalassa kaksi vuotta. Kurikassa vuodesta 1967 vuoteen 1980 jonka jälkeen siirtyivät eläkkeelle. Taunolle on myönnetty herastuomarin arvo, hän on toiminut Kurikan kaupungin luottamustoimissa, mm. tilintarkastajana ja käräjäoikeuden lautamiehenä. Tauno joutui sotareissulle Kannakselle JR7 Adolf Ehrnroothin joukkoihin, joissa vierähti 3 vuotta 3 kk ja 16 päivää. Haavoittuminen tapahtui Ohdossa ja Kiviniemellä vasempaan jalkaan ja eripuolelle kehoa, vei kädestä kolme sormea, 35 % invaliiditeetti. Perhe asuu Kurikassa.
Lapset, syntyneet Isokyrössä ja Ylistarossa:
1) Jari Matti, s. 14.4.1960. Taulu 88
2) Merja, s. 28.4.1962. Taulu 90
TAULU 92 taulusta 55/5
TOIVO TATU MIKONPOIKA TUORI
s. Laihialla 16.5.1926, k. Laihialla 15.9.1982.
Puoliso, vihitty Laihialla, 10.8.1947, KERTTU o.s. RINTAPUKKA, s. Laihialla 31.8.1928.
Kertun vanhemmat: Uuno ja Laina Rintapukka o.s. Kumara.
Toivo ja Kerttu viljelivät vaimon kotitaloa Laihian kirkonkylällä Miettylänkylään johtavan tien varressa. Maidontuotanto oli tilan elinkeino.
Lapset, syntyneet Laihialla:
1) Marja-Terttu, s. 14.1.1948. Taulu 93 Tuori
2) Soili, s. 11.1.1956. Taulu 94 Jussila
3) Tapio, s. 11.8.1959. Taulu 95 Tuori
4) Sarita, s. 14.11.1961. Taulu 96 Tuori
5) Sirpa-Liisa, s. 4.10.1963. Taulu 97 Kivelä
TAULU 98 taulusta 55/6
KERTTU KAARINA MIKONTYTÄR KÖÖPIKKÄ, ent. KANKAANPÄÄ o.s. TUORI
s. Laihialla 22.3.1928.
1. Puoliso vihitty Laihialla 1945, MATTI KANKAANPÄÄ, s. 7.11.1924.
2. Puoliso, vihitty Laihialla 1954, JOHANNES KÖÖPIKKÄ, s. 17.6.1923.
Lapsista Kari Tuori on kadonnut eikä hänen olinpaikasta ole tietoa.
Lapset, syntyneet Laihialla:
1. avioliitosta:
1) Eero Kankaanpää, s. 20.5.1945. Taulu 99
2) Kari Tuori, s. 21.6.1951. Taulu 107
2. avioliitosta:
3) Margareta, s. 5.5.1953. Taulu 108
4) Pirkko, s. 8.11.1954. Taulu 109
5) Mikko, s. 21.1.1962. Taulu 110
TAULU 111 taulusta 55/7
AARNE JAAKKO MIKONPOIKA TUORI
s. Laihialla 25.4.1932.
Puoliso, vihitty, ANNA-MAIJA o.s. RUOSTETOJA, s. Laihialla 16.12.1934.
Aarne asuu Ruotsissa Halstahammarissa.
Lapset, syntyneet Ruotsissa:
1) Johanna, s. 30.3.1954. Taulu 112
2) Tiina, s. 6.1.1956. Taulu 113
TAULU 114 taulusta 1/6
V. TAIMI SERAFIA RAHKO o.s. MÄNTY
s. Jurvassa 10.3.1903, kuoli tapaturmaisesti Sarvijoella 25.2.1941.
Puoliso, vihitty 9.6.1930 Ilmajoella. REINO SALOMON RAHKO, s. Ilmajoella 22.7.1909, jäätyään leskeksi hän avioitui uudelleen, hän kuoli 1985.
Taimi syntyi Jurvan Sarvijoella. Isä Matti ja äiti Serafia osti ja muutti Vaasasta 29.9.1898 Kinnari n:o 6 maatilalle Sarvijoen kylään. Sitä ennen olivat asuneet Helsingissä jossa Matti työskenteli vanginvartijana Sörnäisissä ja myöhemmin Vaasassa. Matti ja Serafia osti tilan Kolinalta 1908 jonne perhe muutti, ja jossa lapset varttuivat aikuisiksi. Taimi oli perustamassa Maalahden suomenkielistä kansakoulua joka aloitti toiminnan hänen isänsä Matti Männyn talossa. Tauno Tuori muisti kertoa miten täti Taimi oli joutunut nuorempana polkemaan sorvia kun isä Matti teki huonekaluja verstaassa.
VI. Lapsia, syntyneet Maalahdessa:
1) Reino Mikael, s. 19.9.1930. K. 6.10.1930
2) Armas, s. 2.5.1933. Taulu 115
3) Veikko, s. 1.6.1935. Taulu 118
4) Marjatta, s. 10.9.1936. Taulu 124
5) Reino Lennart, s. 22.1.1938. Taulu 1
TAULU 115 taulusta 114/2
ARMAS REINONPOIKA RAHKO
s. Maalahdessa 2.5.1933.
Puoliso, vihitty 27.4.1957, SYLVI ANNANMÄKI, s. Kauhajoella 18.10.1936.
Puolison vanhemmat Kauhajoella Samuel Gedhad Annanmäki ja Anni Katariina o.s. Mäkinen.
Perheen kotipaikka Vaasa.
Lapset, syntyneet Vaasassa:
1) Tuire Maarit, s. 15.11.1957. Taulu 116
2) Karita Elisabet, s. 3.7.1969. Taulu 117 Tuohikoski
TAULU 118 taulusta 114/3
VEIKKO MATIAS REINONPOIKA RAHKO
s. Maalahdessa 1.6.1935.
Puoliso, vihitty 26.7.1958, LIISA KYLLIKKI TÄHKÄPÄÄ, s. Valkealassa 21.7.1939.
Perheen kotipaikka Vaasa.
Lapset, syntyneet Vaasassa:
1) Erja Hannele, s. 9.8.1962. Taulu 119
2) Hannu Tapani, s. 8.12.1963. Taulu 121
3) Pasi Juhani, s. 23.12.1970. Taulu 124
4) Janne Matias, s. 15.9.1981. Taulu 125
TAULU 126 taulusta 114/4
MARJATTA REINONTYTÄR TYNJÄ o.s. RAHKO
s. Maalahdessa 10.9.1936.
Puoliso, vihitty 9.12.1956, PENTTI TYNJÄ, s. Ylistarossa 14.12.1933.
Miehen vanhemmat Matti ja Maria Tynjä.
Perheen kotipaikka Ylistaro.
Lapset, syntyneet Ylistarossa:
1) Ari Pentti Matias, s. 25.4.1957. Taulu 127
2) Seija Marja Irene, s. 9.7.1959. Taulu 130
3) Maarit Anna Kaarina, s. 5.1.1965. Taulu 135
4) Mika Marko Juhani, s. 20.12.1968. Taulu 140
TAULU 141 taulusta 114/5
REINO LENNART REINONPOIKA RAHKO
s. Maalahdessa 22.1.1938.
Puoliso, vihitty 15.6.1968, MARKETTA PARKKAMÄKI, s. Jurvassa 15.11.1945.
Perheen kotipaikka Vaasa.
Lapset, syntyneet Vaasassa:
1) Elise, s. 22.9.1969. Taulu 142
2) Mikko, s. 16.6.1976. Taulu 143
TAULU 144 taulusta HARTVIK/2
IV. OSKARI JUHANPOIKA HARTVIK
s. Jurvan Sarvijoella 5.5.1869, k. Jurvassa 15.7.1960.
Puoliso, vihitty Jurvassa 6.9.1890, AMALIA MIKINTYTÄR o.s. RÄTTI, s. Jurvan Sarvijoella 21.3.1866, k. Jurvassa 18.11.1949.
Oskari toimi vaatturina "kräätälinä", piisasi töitä kun teki huolellista ja tarkkaa työtä. Kyllä Oskari hyvänä vaatturina tunnettiin, ei tekemisissä ollut moittimista, puvut istui teettäjälle. Oskari kierti kylillä asiakkaiden kotona neulomassa, myös ruotsinkielisellä alueella. Näin syntyi vuosikymmeniä kestäneitä asiakassuhteita. Lähisuvun ei tarvinnut huonoissa vaatteissa kulkea kun Oskari valmisti mittojen mukaan hyvästä kankaasta. Mittoja ottaessa tuli seisoa suorassa, osasi kyllä tiukasti komentaa ellei puvun tilaaja seissyt kuten Oskari halusi. Oskarilla oli kräätäliopissa monia. Lähisuku oppi nopeasti, ja lapset joutuivat heti nuoresta ottamaan osaa pukujen ja vaatteiden valmistamiseen. Tytär Laura ompeli naisille, samoin Lempi, poika Toivo peri isältä kräätälin ammatin ja neuloi tilauksesta. Toivo Ihamäki oli kräätälin opissa, hän muutti Lahteen ja perusti vaatekaupan "kräätäliliikkeen" jossa valmisti mittojen mukaisia pukuja. Ammatin taidot ovat periytyneet nykypäivään asti.
Oli innokas metsällä kulkija, hän kulki monena talvena myös Maalahdessa Juho Männyn metsästys mailla. Pyyntireissuilta on monet jutut kulkeutuneet perimätietona. Ensio Suojainen on kuullut monet metsästysjutut ja aina Oskari oli ollut itsevarma. Lintuja kun paljon metsästettiin oli kerrankin Oskari tullut Ensiota vastaan lykäten polkupyörää, oli ampunut niin suuren määrän lintuja ettei polkupyörän runko kestänyt taakkaa, pyörän runko oli katkennut. Oskari oli järjestämässä virallista hirvenkaatolupaa, veljeksistä Juha Hartvik ja Matti Mänty ent. Hartvik allekirjoittivat myös hakemuksen kun olivat innokkaita metsämiehiä.
Hirvenkaatolupa vuodelta 1911
Oskari Hartvik 18.7.1911 jätti Vaasan läänin herra Kuvernöörille.
Täten saamme nöyrimmästi anoa lupaa ensitulevana metsästyskautena saada Alasen N:o 1. Rätti N:o 3. Sarvela N:o 4. Risku N:o 5 ja Kinnari N:o 6 Sarvijoenkylässä Jurvan pitäjää.
Numerojen 2,3,4,6,7 ja 9 Ratikylässä ja numerot 1,2, ja 3 Sorttilankylässä Laihian pitäjää. Jotka yhdessä muodostavat yhden yhtäjaksoisen metsästysalueen. Sekä Hiipakka n:o 4 kirkonkylässä ja n:o 1,2, ja 3 Koskimäen kylässä Jurvan pitäjää. Sekä numerojen 1,2,3,4,5,6,7, ja 8 Maunulan kylässä. Lisäksi 1,7 ja 8 Yrjäälänkylän ja numerot 4 ja 5 Kirkonkylän sekä Perälänkylän palsta joka kuivattu Tainusjärven alueella Laihian pitäjässä, jotka yhdessä taas muodostavat toisen metsästysalueen ampua kuusi uroshirveä. Seitsemän edellä luetellun ja tämän ohessa liitettyjen vuokrakirjojen mukana vuokranautinto maille Jurvan ja Laihian pitäjissä.
Jurvassa heinäkuun 10 päivänä 1911.
Räätäli Oskari Hartvik Talokas Jurvassa Herman Rätti
Talokas Jurvassa Herman Viitala Talokas Jurvassa Juho Hartvik
Torppari Jurvassa Petteri Saari Talokas Jurvassa Nestori Harjunpää
Poliisikonstaapeli A Ristiluoma Talokas Jurvassa Jaakko Hiipakka
talon vävy Jurvassa Tuomas Hiipakka Talokas Maalahdesta Matti Mänty
Kuvernöörin viraston jalomielinen päätös oli, että kymmenelle anomuksen allekirjoittaneelle myönnettiin yhteensä kuuden uroshirven kaatolupa. Tämä hirvenkaatolupahakemus on Oskari Hartvikin sukulaisella Toivo Ihamäellä.
V. Lapsia, syntyneet Jurvan Sarvijoella:
1) Impi Johanna, s. 1.10.1896. Taulu 145
2) Taimi Maria, s. 4.4.1899. Taulu 222
3) Tyyne Lempi, s. 3.5.1903. K. Amerikassa 31.3.1989.
4) Toivo Oskari, s. 10.1.1906. K. Jurvassa naimaton 8.4.1993.
5) Aino Laura, s. 21.4.1910. K. Jurvassa naimaton 16.3.1999.
TAULU 145 taulusta 144/1
IMPI JOHANNA KORPI-KAIJA o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 1.10.1896, k. Jurvassa alta 40-vuoden ikäisenä keuhkotautiin 4.3.1935.
Puoliso, vihitty Jurvassa 11.6.1919, JUHO VILJAM KORPI-KAIJA, s. Jurvassa 9.4.1898, k. Jurvassa 29.4.1938. Perheeseen syntyi peräti 10 lasta, joista kolme kuoli lapsena. Lapset muistavat äidin rukouksen. "Vaik orvoiks täytyy jättää mun tänne lapseni, en epäilekkään sitä, vaan uskon lujasti, kyl herra holhoo niitä, käy niille turvaksi".
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Toini Eila, s. 4.1.1920. Taulu 146
2) Edvin Johannes, s. 23.7.1924. Taulu 158
3) Elma Sisko, s. 30.1.1927. Taulu 177
4) Veikko Oiva, s. 17.8.1928. Taulu 183
5) Sylvi Kaarina, s. 20.11.1929. Taulu 191
6) Terttu Mirja, s. 5.11.1930. Taulu 200
7) Paavo Kalevi, s. 23.2.1932. Taulu 209
8) Enni Raakel, s. 17.1.1926. K. Jurvassa 21.8.1936.
9) Veikko Teodor, s. 15.12.1921. K. Jurvassa 27.1.1925.
10) Elvi Raakel, s. 2.7.1923. K. Jurvassa 27.2.1924.
TAULU 221 taulusta 143/2
TAIMI MARIA IHAMÄKI o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 4.4.1899, k. Jurvassa 15.11.1978.
Puoliso, vihitty Jurvassa 1.2.1919, LAURI LEONARD IHAMÄKI, s. Jurvassa 19.9.1898, k. Jurvassa 8.1.1982. Muuttivat siviilirekisteriin 27.12.1928. Rakensivat talon Sarvijoelle 1926, navetan 1952.
Nykyisin tilaa viljelee Reijo Kalevi Ihamäki, s. 1936 ja Oiva Aarno Ihamäki, s. 1932. Sisaruksista Enni Inkeri Ihamäki, s. 1929 asuu talossa.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Aino Helvi, s. 24.8.1919. Taulu 222
2) Aune Helli, s. 15.11.1921. K. Jurvassa 17.10.1927.
3) Toivo Kalevi, s. 2.2.1924. K. Jurvassa 13.9.1928.
4) Heino Ensio, s. 26.2.1926. Taulu 239
5) Kerttu Kyllikki, s. 9.12.1927. Taulu 240
6) Enni Inkeri, s. 15.10.1929. Taulu 245
7) Toivo Aatos, s. 6.3.1931. Taulu 246.
8) Oiva Aarno, s. 29.6.1932. Taulu 248
9) Reijo Kalevi, s. 17.3.1936. Taulu 249
10) Teuvo Raimo, s. 19.9.1937. Taulu 250
11) Paavo Severi, s. 27.12.1942. Taulu 253
JUHA JUHANPOIKA HARTVIK (Taulut 259-379)
Tämä seuraava pöytäkirja on kirjoitettu suoraa lainauksena alkuperäisestä.
Laihian kunnan kuntakokouksesn pöytäkirja koskee Metsäkylän
kansakoulun perustamista.
Pöytäkirja,
tehty julkisessa ja 14 päivän päähän kuulutetussa kuntakokouksessa
Laihialla huhtikuun 20 päivänä 1914.
2 §
Keskusteltavaksi otettiin kysymys miten, koska ja millä tavalla saadaan kansakoulu Laihian alustalaisten käytettäväksi Jurvan Metsäloukolla, missä on huutava kouluntarve.
Kokous päätti yksimielisesti, että kansakoulu perustetaan Metsäloukolla Sydännevan tilalla ensi syksynä alkavaksi vuokrahuoneissa miesopettajan johdolla, jolle kunnan puolesta maksetaan palkaksi Smk 400,- Puolet oppilaitten sisäänkirjoitus maksuista, sekä 15 mk.
Tyttöjen käsityönopettajalle maksetaan kunnan puolesta 100 mk
vuosittain. Sanotulle koululle valittiin johtokunta, johon tulivat:
Tuomas Pohto, Jaakko Nestori Kallio, Juha Lehtimäki, Jaakko
Sydänneva, Santeri Hietaharju ja Juha Hartvik kokoonkutsujana.
T. Pohto, johtokunnan tulee heti ryhtyä niihin toimenpiteisiin, että koulu
voi alkaa toiminnan, anoa valtionapua, hankkia opettajan y.m.
Paikalla tarkastettiin ja hyväksyttiin sekä 30 päivän valitusaika läänin
kuvernöörin luona päätöksiin tyytymättömille ilmoitettiin.
Kuntakokouksen puolesta:
Tuomas Viianen
Mikko Hautala, Mikko Brik, Juha Panttila, Herman Tuokko, Herman Kaunismäki.
Antero Iipponen.
Jäljennön oikeaksi todistaa Laihia huhtikuun 21 päivä 1914.
Antero Iipponen
Kunnankirjuri
Edellä olevasta päätöksestä ei ole valitusta tehty joten se siis on lainvoimainen.
Todistetaan Laihialla 21 päivä toukokuuta 1914.
Antero Iipponen
kunnankirjuri (sinetti)
____________________________________
TAULU 259 taulusta HARTVIK/4
JUHA JUHONPOIKA HARTVIK
s. Jurvassa 21.7.1876, k. Maalahdessa 19.11.1954.
Puoliso, JOSEFIINA JUHANTYTÄR o.s. HATTU, s. Jurvassa 10.8.1874, k. Maalahdessa 9.2.1958 (taulusta Hattu 0/4). Juho asui aluksi Jurvan Jyrynkylässä Hatuntorpassa nykyistä Jyryn koulua vastapäätä jossa asuu Nikko. Paikkaa sanottiin Hatunpaapan plassiksi, oli saanut nimensä Hatuntorpasta josta puoliso Josefina oli otettu. Juha viljeli ja teki kirvesmiestöitä, hirrestä veisti. Teki hän Kolinalla ollessa myös huonekaluja, joita myytiin Vaasan torilla. Juha oli isokokoinen kuten muutkin hänen veljistä. Perimätieto kertoo hänen olleen äkkipikainen, oli tullut varkaita jotka oli tunnistettu Sarvijoen mettällä asustavaksi iso Laineeksi, oli saanut suolapanoksen persuksille Juhalta joka omaisuuttaan suojeli. Juha oli muiden veljesten lailla innokas metsämies, pyyti pienriistaa, oli hirven kaatolupaa hakemassa muiden veljesten ja kyläläisten kanssa. Juha tunnettiin posti-Jussina, hän haki Sarvijoelta kylän postin eikä ottanut maksua. Juha oli Metsäkylän koulun johtokunnassa, joka on merkitty koulun pöytäkirjaan. (katso pöytäkirjan ote aikaisemmin). Asettui talolliseksi Maalahden Kolinankylään v. 1917 ostaen maapaikan Lattusilta. Taloja Kolinankylässä ei muita ollut kuin Matti ja Serafia Mänty olivat muuttaneet kylään 1909 nykyiseen Peltomäkeen. Väkimäärä alkoi Kolinalla lisääntyä, taloja perustettiin. Elli Hartvik muisteli miten pellot olivat olleet silloin pajupuskan vallassa. Kauppa-asiat tehtiin aluksi Sarvijoella, myöhemmin Långominnessa, jonne Aarre Hattula perusti kaupan jossa kyläläiset saivat asioida. Metsästys oli lisätulon lähde, lintuja vietiin Vaasaan, venäläissyntyinen kauppias osti ne ja myi eteenpäin hotelleihin. Sama kauppias jolle pyydetyt nahat myytiin välitti myös turkiksia. Voi kirnuttiin itse ja myytiin Vaasan leipomoihin. Maatiloilla oli kanoja ja munat myytiin myös Vaasaan. Rikhart Hartvik tuli takaisin Kanadasta ja rakensi itselleen Kolinan Hartviikiin talon jossa nykyisin Elli Hartvik asuu. Rikhart Hartvik oli taitava suutari, hän valmisti lähes kaikille Kolinan loukon asukkaille kengät. Teki pieksuja Maalahtisille sekä korjasi heidän kengät. Juha Hartvik ja hänen veli Matti Mänty eivät olleet kovin voimakkaasti uskonnon kanssa tekemisissä. Kulkivat kuitenkin mutta harvoin Sarvijoella rukoushuoneella pidetyissä seuroissa. Juha oli luonteeltaan perusteellinen, kiivas ja äkkinäinen kuten kaikki veljekset, periksi ei annettu.
Lapset, syntyneet Maalahdessa:
1) Saima Seliina, s. 17.10.1898. Taulu 260
2) Taimi Johanna, s. 28.11.1900. K. Jurvassa 7.2.1901.
3) Impi Maria, s. 4.3.1902. Taulu 263
4) Aino Matilda, s. 26.5.1904. Taulu 269
5) Anna Liisa, s. 7.7.1905. Taulu 332
6) Lempi Johanna, s. 4.12.1907. Taulu 356
7) Lauri Johannes, s. 13.9.1912. Taulu 365
8) Laina Josefiina, s. 18.10.1914. K. Jurvassa 5.4.1917.
TAULU 260 taulusta 259/1
SAIMA SELIINA JUHONTYTÄR RINTALA ent. HAKALA o.s. HARTVIK
1. Puoliso, KALLE MELKER HAKALA, s. Jurvassa 5.7.1901, k. Amerikassa 12.7.1950.
2. Puoliso, HEMMI TUOMAS RINTALA, s. Jurvassa 8.4.1904, k. Jurvassa 26.7.1959,
viimeisestä avioliitosta ei lapsia.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Lenni, s. 14.8.1922. K. Jurvassa 17.7.1976.
2) Laina Sisko, s. 20.12.1923. Taulu 261
TAULU 263 taulusta 259/3
IMPI MARIA HAUTALA o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 4.3.1902, k. Maalahdessa 8.5.1984.
Puoliso, PAAVO VIHTORI HAUTALA, s. Mustasaaressa 23.11.1907, k. Maalahdessa 22.2.1973.
Paavo aloitti linja-autoliikennöinnin veljensä Arvon kanssa, yrityksen nimeksi tuli Veljekset Hautala.
Lapset, syntyneet Maalahdessa:
1) Eira Eliisa, s. 6.5.1933. Taulu 264
2) Jouko Paavo, s. 21.4.1938 Taulu 307
HAKALA JURVAN SARVIJOEN KYLÄSSÄ
Rovasti Sarvela kokosi ansiokkaan aineiston Sarvijoesta ja sen eri taloista. Hakalan talo on kuulunut Rättilän numeroon. Vuoden 1827 - 1830 henkikirjojen mukaan Hakalassa on asunut sotakomisario Karl Ammandt perheineen. Hänen puolisonsa oli Beata Wilhelmiina o.s. Laurin, todennäköisesti Maalahden entisen papin tytär. Henkikirjan mukaan vuonna 1831 omistaa Hakalan Maalahden kirkkoherra Gustaf Appelberg. Hän ei ole asunut siellä. Taloa asuttiin jollakin lailla. Mainitaan siellä asuneen perheen nimeltä Lillrusk. Kirkkoherra G. Appelber muutti Maalahdelta Oulun lääniin Pyhäjoelle, kuoli siellä. Pappissuku jatkuu edelleen Hakalassa. Vuoden ajan on ollut kirkonkirjoissa pariskunta joka on asunut Hakalassa, vuonna 1839 he muuttivat Vaasaan, jossa heillä oli sukulaisia. Papin perhe Hakalassa oli isohko, heillä oli 6 poikaa ja 4 tytärtä. He olivat ylioppilaita ja koululaisia. Hakalasta on lähtenyt huomattavia persoonallisuuksia. Laihian pitkäaikainen, huomattava rovasti Henrik Adof Appelberg, s. 2.1.1825, tytär Vendla Magdaleena, s. 28.6.1822, on ollut piispa Otto Immanuel Colliander, hänen äitinsä teoksen Suomen Kirkon Paimenmuisto N:o 153 ja 154 mukaan. Arvokasta väkeä on Sarvijoen kyläraitilla joskus kulkenut mistä nykypolvi ei tiedä.
Hakalan vanhatupa, jota ei ole enää, on ollut eri mallinen kuin talontuvat siihen aikaan. Ulkona oleva, erittäin hyvä, kivestä valmistettu kellari on varmaankin mainittujen Sarvijoen "herrasväkien" ajalta kirjoittaa Sarvela.
Kylän ulkopuolelta tuli Hakalaan asukkaat Appelbergin jälkeen, nimittäin Kentan talosta, joka vielä siihen aikaan on kuulunut Teuvaan.
Taloon tuli talollisen poika Heikki Antinpoika Kentta, s. 19.1.1816 ja hänen puoliso talollisen ja lautamiehen tytär Liisa Tuomaantytär o.s. Peltokoski, s. 18.11.1816, myös Teuvalta. Isäntäpari Heikki Antinpoika ja Liisa Tuomaantytär Rätti aloitti tarmokkaasti talon kunnostamisen, rakensi kivinavetan Hakalan taloon. Kykeni kirjoitusmieheksikin, on säilynyt kertomuksia edellämainitusta Hakalan emännän sisukkaasta tarmosta.
_____________________________
Kirje Maanviljelijä Heikki Hakala, Murtonen, Sarvijoki alkuperäisessä muodossa:
Helsinki 4.10.1960
Hyvät sukulaiset.
Tässä lähetän lisälehden emännän sukuselvityksen. Asian johdosta huomaa mihin väliin se kuuluu.
Samalla kerron, että minulle on vähin selvinnyt Hakalan isovanhempien sukukuntaa oikein varhaista aikaa 1700-luvun alkupuolelta minun on tarvinnut tutkia. Siihen asti on joku sen suvun jäsen tutkinut. Siihen kuuluu nykyään elävää arvovaltaista virkamiehistöä Suomessa. V. 1804 tuli Ilmajoelta Kentan taloon se perhe josta Hakalaan tullut Heikki Antinpoika Kentta sitten Rätti. Siitä suvusta löydän 5 kanttoria, vähä kuudettakin, josta lopulta tulikin arvokkaampi virkamies.
On sitä jo järjestettykin valmiiksi, mutta lisää pitäisi saada. Aluksi innostuin tähän asiaan siitä, kun se suku Jurvassa on avioliittojen kautta Sarvelankin sukuun kosketuksessa. Me emme suinkaan muuten sitä sukua ole, mutta maanviljelijä Heikki Hakala Murtoisessa on oikein suoraan.
Terveisin !
Toivo Sarvela
_________________________________
TAULU HAKALA
HEIKKI ANTINPOIKA RÄTTI ent. KENTTA
s. Teuvalla 9.1.1816, k. Sarvijoella Hakalassa 22.1.1892.
Puoliso, LIISA TUOMAANTYTÄR o.s. PELTOKOSKI, s. Teuvalla 18.11.1816, k. Sarvijoen Hakalassa 24.1.1894, vanhemmat Tuomas Tuomaanpoika Peltokoski ja Johanna Jaakontytär Hannula.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Johanna, s. 21.10.1837.
2) Klaara, s. 21.10.1837.
3) Serafia, s. 2.12.1838.
4) Anna Liisa, s. 7.1.1841.
5) Tuomas, s. 21.1.1843. K. 1853.
6) Antti-Heikki, s. 5.9.1845, K. 22.6.1858.
7) Samuel, s. 13.4.1853. K. 21.12.1869.
8) Jaakko, s. 25.7.1856. K. nuorena.
9) Johannes, s. 27.3.1859. K. nuorena.
10) Amalia, s. 12.9.1864. Taulu Hakala 1
TAULU HAKALA 1 taulusta Hakala/10
AMALIA HEIKINTYTÄR HAKALA (RÄTTI)
s. Jurvassa 12.9.1864, k. Jurvassa 1.11.1922.
Puoliso, ANTTI HEIKKI MIIKANPOIKA HAKALA (RÄTTI) ent. REINI, s. Jurvassa 14.7.1863.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Herman, s. 12.7.1884. Taulu Hakala 2
2) Sylvester, s. 28.8.1886. K. 14.2.1920 naimatonna.
3) Hilma Irene, s. 1.11.1886. K. 18.12.1888.
4) Bruno Vihtori, s. 20.5.1890.
5) Sanna, s. 7.4.1892.
6) Eero, s. 1.1.1894.
7) Lauri William, s. 16.8.1895.
8) Hilma Lyydia, s. 7.5.1897.
9) Hugo Leonard, s. 2.8.1899.
10) Kaarle Melker, s. 5.7.1901.
11) Tyyne, s. 9.1.1904. K. 17.4.1904.
TAULU HAKALA 2 taulusta Hakala 1/1
HERMAN ANTTI HEIKINPOIKA
s. Jurvassa 12.7.1884, k. Jurvassa 29.6.1921.
Puoliso, MARIA ELIINA ELIAANTYTÄR o.s. TIKKALA, s. Jurvan Niemenkylässä, k. 6.9.1949.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Heikki, s. 17.6.1905. Taulu 269
2) Tyyne, s. 7.12.1906.
3) Taimi Maria, s. 25.3.1911. K. 1912.
4) Taimi Eliisa, s. 15.2.1913, puoliso Unto Juha Lahola.
5) Elli Aino, s. 1.12.1915, puoliso Lauri Johannes Hartvik Taulu 365
6) Paavo Veiko, s. 1.3.1921.
TAULU 269 taulusta 259/4
AINO MATILDA JUHONTYTÄR HAKALA o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 27.5.1904, k. Jurvassa 30.6.1989.
Puoliso, vihitty Jurvassa 2.11.1926, HEIKKI HAKALA, (taulusta Hakala 2/1) s. Jurvassa 17.5.1905, k. Jurvassa 23.6.1987.
Talollinen, Jurvan Sarvijoen Murtoisen kylässä viljelivät Heikki Hakalan kotitaloa.
Maidontuotanto tilan tuotantosuunta. Lapsista sisarukset: poika Paavo Antero (Antti) Heikinpoika Hakala, s. 21.11.1933 ja tytär Sylvi Marja Heikintytär Hakala ovat toimineet isäntinä kotitalossa isän ja äidin jälkeen. Heikki Hakala teki suutarintöitä.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Aino Kyllikki, s. 18.8.1927. Taulu 270
2) Lauri Hermanni, s. 8.3.1929. Taulu 277
3) Bertta Inkeri, s. 9.10.1930. Taulu 283
4) Heikki Johannes (Jussi), s. 13.6.1932. Taulu 287
5) Paavo Antero Antti, s. 21.11.1933. Taulu 303
6) Sylvi Marja, s. 12.7.1935. Taulu 304
7) Pentti Matti, s. 26.2.1937. Taulu 305
8) Kaisu Kaarina, s. 17.8.1938. Taulu 311
9) Erkki Tapani, s. 30.5.1940. Taulu 321
10) Hilkka Tellervo, s. 18.2.1942. Taulu 325
11)Liisa Elina, s. 21.12.1943. Taulu 328
12) Kalle, s. 12.11.1945. K. Jurvassa 12.11.1945.
TAULU 270 taulusta 269/1
AINO KYLLIKKI HEIKINTYTÄR PIISPANEN o.s. HAKALA
s. Jurvassa 18.8.1927.
Puoliso, vihitty Jurvassa 1948, HELGE MATIAS PIISPANEN, s. Maalahdessa 31.12.1925.
Kotipaikka Jurvassa.
Lapset, syntyneet Maalahdessa ja kaksi nuorinta Jurvassa:
1) Marja-Liisa, s. 24.5.1949. K. Maalahdessa 5.6.1949.
2) Maire Anna-Liisa, s. 15.3.1951. Taulu 223
3) Markku Juhani, s. 4.5.1953. Taulu 271
TAULU 274 taulusta 269/2
LAURI HERMANNI HAKALA
s. Jurvassa 8.3.1929. Puoliso, vihitty Maalahdessa 6.2.1949, ELSIE VALDINE GULLBACK, s. Maalahdessa 11.3.1928.
Lapset, syntyneet Maalahdessa:
1) Gullvi Anneli, s. 18.7.1949. Taulu 275
2) Heikki Kaj Crister, s. 27.2.1951. Taulu 279
TAULU 283 taulusta 269/3
BERTTA INKERI HEIKINTYTÄR KONSTER o.s. HAKALA
s. Jurvassa 9.10.1930.
Puoliso, vihitty Jurvassa 29.6.1963, RISTO JOHANNES KONSTER, s. Jurvassa 30.7.1925.
Rakensivat talon Murtoiseen 1977, Ala-Murtoisentie 129. Risto kuorma-autoilija, puoliso Inkeri keittäjä. Tila on lohkaistu Sanni Mansikkamäen tilasta v. 1974. Inkeri Konsterille on myönnetty kunnallisliiton hopeinen ansiomerkki v. 1989. Risto Konster osallistui 18-vuotiaana sotaan savolaisessa rykmentissä JR49. Taistelupaikat olivat Äyräpää ja Vuosalmi.
Lapsi, syntynyt Jurvassa:
1) Mikko Johannes, s. 27.2.1965.
TAULU 287 taulusta 269/4
HEIKKI JOHANNES (JUSSI) HEIKINPOIKA HAKALA
s. Jurvassa 13.6.1932, k. 8.1.1998.
Puoliso, vihitty Teuvalla 19.9.1954, SALME MARIA ALA-HAKUNI, s. Teuvalla 3.12.1926.
Lapset, ensimmäinen Iitissä kaksi Polvijärvellä ja nuorin Loimaalla:
1) Timo Heikki Samuel, s. 21.9.1955. Taulu 288
2) Esa Jaakko, s. 18.7.1957. Taulu 292
3) Heli Leena, s. 13.12.1959. Taulu 295
4) Pirkko Marja Liisa, s. 30.8.1961. Taulu 300
TAULU 305 taulusta 269/7
PENTTI MATTI HEIKINPOIKA HAKALA
s. Jurvassa 26.2.1937.
Puoliso, vihitty Jurvassa 1961, ELMA TERTTU o.s. VARALA, s. Sulvalla 20.3.1943.
Eronneet 1986. Pentti Matti Hakala avoliitossa Leila Ritva Juola o.s. Norström kanssa.
Asuvat Helsingin Malmilla.
Lapset, nuorin syntynyt Vaasassa seuraavat Pietarsaaressa:
1) Tiina-Liisa Marjatta, s. 14.8.1963. Taulu 306
2) Heikki Mauno Sakari, s. 28.9.1965. Taulu 309
3) Susanna Eeva-Liisa, s. 9.12.1966. Taulu 310
TAULU 311 taulusta 269/8
KAISU KAARINA HEIKINTYTÄR KANGAS o.s. HAKALA
s. Jurvassa 17.8.1938.
Puoliso, vihitty Jurvassa 9.7.1966, MARTTI OLAVI KANGAS, s. Jurvassa 13.11.1941.
Martti sähköasentaja, puoliso Kaisu emäntä. Peruskorjasivat talon Niemenkylässä v. 1981, Larvapäänkuja 79. Martti kuuluu kunnanvaltuustoon. Poika Esko harrastaa hanurinsoittoa.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Olli Antero, s. 1.3.1968. Taulu 312
2) Esko Juhani, s. 30.1.1970. Taulu 317
3) Marja Kaarina, s. 8.8.1974. Taulu 318
TAULU 321 taulusta 269/9
ERKKI TAPANI HEIKINPOIKA HAKALA
s. Jurvassa 30.5.1940.
Puoliso, vihitty Jurvassa 21.7.1962, KAARINA o.s. ASBÄCK, s. Jurvassa 28.5.1941.
Lapsi, syntynyt Jurvassa:
1) Vesa Tapani, s. 20.10.1966.
TAULU 325 taulusta 269/10
HILKKA TELLERVO HEIKINTYTÄR MÄKI-TORKKO o.s. HAKALA
s. Jurvassa 18.2.1942.
Puoliso, vihitty Kurikassa 10.5.1976, PENTTI TAPANI MÄKI -TORKKO, s. Kurikassa 26.12.1939.
Lapset, syntyneet Kurikassa:
1) Arto Tapani, s. 11.9.1976.
2) Seppo Juho, s. 9.4.1981.
TAULU 332 taulusta 259/5
ANNA-LIISA JUHONTYTÄR PELTONIEMI o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 7.7.1905
TOIVO HERMANNI PELTONIEMI, s. Jurvassa 18.11.1905, k. Jurvassa 11.6.1965.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Toivo Olavi, s. 29.2.1928. Taulu 333
2) Hanna Josefiina, s. 31.8.1930. Taulu 345
3) Jorma Päiviö, s. 23.3.1944 Taulu 354
TAULU 333 taulusta 332/1
TOIVO OLAVI JOHANNES PELTONIEMI
s. Jurvassa 29.2.1928, k. 11.4.1966.
Puoliso, vihitty AINO MARTTA ONNENLEHTO, s. Laihialla 27.7.1928.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Sinikka Orvokki, s. 23.6.1947. Taulu 334
2) Eeva-Liisa, s. 27.11.1948. Taulu 335
3) Ulla-Maria, s. 21.8.1950. Taulu 336
4) Tapio Juhani, s. 29.5.1952. Taulu 337
5) Anna Kaarina, s. 22.9.1953. Taulu 338
6) Esa Tapani, s. 17.10.1954. Taulu 339
7) Suvi Päivikki, s. 5.3.1956. Taulu 340
8) Sirpa Hannele, s. 31.7.1958. Taulu 341
9) Erkki Herman, s. 15.6.1957. Taulu 342
10) Olli Antero, s. 6.11.1959. Taulu 343
11) Hannu Markku, s. 8.2.1961. Taulu 344
TAULU 345 taulusta 332/2
HANNA JOSEFIINA PELTONIEMI
s. Jurvassa 31.8.1930
Puoliso, vihitty Maalahdessa 13.7.1952, EINO JOHANNES KIVIKANGAS, s. Jurvassa 26.10.1929.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Pertti Juhani, s. 24.12.1952. Taulu 346
2) Pirkko Liisa, s. 7.8.1955. Taulu 349
3) Päivi Helena, s. 27.5.1957. Taulu352
4) Timo Pekka, s. 11.12.1967. Taulu 353
TAULU 354 taulusta 332/3
JORMA PÄIVIÖ PELTONIEMI
s. Jurvassa 23.3.1944.
Avopuoliso, LIISA ORVOKKI o.s. Nikko, Markkila, s. 20.9.1952.
Lapsi, syntynyt Jurvassa:
1) Jussi Jorma Vilppu, s. 11.12.1990. Taulu 355
LEMPI JOHANNA HAUTALA o.s. HARTVIK
(Taulut 356-364)
TAULU 356 taulusta 259/6
LEMPI JOHANNA HAUTALA o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 4.12.1907, k. Jurvassa 24.1.1973.
Puoliso, vihitty Jurvassa 24.6.1937 ARVO HERMAN HAUTALA, s. Mustasaaressa 7.6.1911, k. Jurvassa 20.10.1976.
Arvo oli Töysässä myymälänhoitajana Jurvan Osuuskaupan Tainuskylän myymälässä.
Perustivat veljensä Paavon kanssa 1945 linja-autoliikennettä harjoittavan yhtiön Veljekset Hautala.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Raimo Arvo, s. 21.1.1940. Taulu 357
2) Alpo Juhani, s. 8.11.1945. Taulu 361
Alpo ja Sirkka Hautala
Linja-autoyritys Veljekset Hautala
Veljekset Arvo ja Paavo Hautala ostivat yrityksen vuoden 1945 lopulla närvijokelaiselta Erik Wörlundilta. Autoina oli aluksi sodasta säästyneet kaksi Chevrolettia ja yksi Studebaker. Yksi autoista oli 13-15 paikkainen "kombineeri", jonka lava oli noin puolet auton pituudesta.
Linjat veivät Laihian ja Sarvijoen kautta Vaasaan. Tilausliikenne oli vaikeaa, jokaista pientäkin tilausajoa varten piti saada poliisiviranomaiselta erillinen kirjallinen lupa. Ensimmäinen Helsingin matka taisi olla vuoden 1952 olympialaisiin. Setäni Paavo Hautala vei sinne jurvalaisia katsomaan kisoja.
Ensimmäinen uusi auto SISU tuli vuonna 1948 tai 1949, I diesel oli SISU HENCHEL vuonna 1954 ja I buldog oli VANAJA, johon vaasalainen neljän miehen porukka teki korin täällä Närvijoella omassa tallissa. Vuosina 1946-80 eli 35 vuoden aikana autoja oli 14.
Talvisin aurasimme alkuvuosina itse tien välillä Närvijoki-Kesti. Rahtitavarana oli aamuisin lehmän-, sian- ja muiden eläimien ruhoja teurastamoille sekä toisinaan myös eläviä eläimiä. Kuljetimme myös kananmunia, perunoita ja vihanneksia sekä huonekaluja. Iltapäivisin toimme tukkuliikkeistä Vaasasta Jurvan kauppoihin tavaraa, auton sisällä, katolla tai kannattimella, mihin vain mahtui. Toimitimme Vaasassa ihmisten asioita villalangoista tekohampaisiin ja virastoissa käyntejä. Todellista täyden palvelun toimintaa. Asiakkaita oli, mutta ei hyvää kalustoa.
Korjaus- ja huoltotyöt teimme aluksi kaikki itse iltaisin ja öisin. Myöhemminkin teimme ne lähes 90 prosenttisesti.
Alkuaikana autossa oli aina rahastaja mukana. Viimeinen rahastaja jäi pois vuonna 1977. Tilausajoja tehtiin niihin aikoihin Tanskaan ja Norjaan, Ruotsiin ja Neuvostoliitossa Leningradiin.
Kuljettajia ehti vuosien varrella olla paljon mm Luoma, Vuorenmaa, Arvo Konster, Toivo Kulmala, Onni Nikko, Martti Hautala, Alvi Jurvonen ja monia muita.
Vuonna 1980 myin yrityksen Pentti Koivistolle.
TAULU 357 taulusta 356/1
RAIMO ARVO HAUTALA
s. Jurvassa 21.1.1940.
Puoliso, KAINO EDIT ANNELI o.s. KAAKINEN, s. Utajärvellä 9.2.1944.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Mikko, s. 1.8.1969.
2) Mia, s. 1.4.1971.
3) Maarit s. 19.3.1980
TAULU 361 taulusta 356/2
ALPO JUHANI HAUTALA
s. Jurvassa 8.11.1945.
Puoliso, vihitty Jurvassa 4.8.1968, SIRKKA MARKETTA o.s. TUOMISTO, s. Jurvassa 31.1.1945 (taulusta 222/1).
Alpo toimii yrittäjänä, hienosti sanottuna toimitusjohtaja, liikennöitsijä, automaalari. Toiminut Jurvan Sp:n hallituksessa v. 1978-1993. LC.toiminnassa vuodesta 1972, LAL-hallituksessa vuoteen 1981 saakka. Sotilasarvolta kersantti.
Puoliso Sirkka toimii niin ikään Parturi-Kampaamo yrittäjänä.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Anu Johanna, s.17.6.1969.
2) Rita Maria, s. 16.2.1971.
3) Toni Juhani, s. 4.12.1978.
LAURI HARTVIK
(Taulut 365-379)
TAULU 365 taulusta 259/7
LAURI JOHANNES JUHANPOIKA HARTVIK
s. Jurvassa 13.9.1912, k. Maalahdessa 3.3.1969.
ELLI AINO HERMANNINTYTÄR HAKALA, s. Jurvassa 1.12.1915 (taulusta Hakala 2/5).
Maanviljelijä kotitilallaan Kolinan kylässä. Innokas metsästäjä.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Seppo, s. 23.10.1950. Taulu 366
2) Irja, s. 1.1.1952. Taulu 371
3) Marketta Kerttu, s. 18.6.1954.
4) Esko, s. 9.1.1956. Taulu 375
TAULU 366 taulusta 365/1
SEPPO JOHANNES HARTVIK
s. Jurvassa 23.10.1950.
KAISA KRISTIINA LÅNGVIST, s. Maalahdessa 18.6.1950.
Lapset, syntyneet Maalahdessa:
1) Juha, s. 1.7.1970. Taulu 367
2) Timo, s. 6.2.1975. Taulu 368
3) Johanna, s. 21.7.1976. Taulu 369
4) Toni, s. 16.4.1981. Taulu 370
TAULU 371 taulusta 365/2
IRJA MARJA TUULIKKI HARTVIK
s. Jurvassa 1.1.1952.
ARI HATTULA, s. Maalahdessa 3.3.1958.
Lapset, syntyneet Maalahdessa:
1) Vesa, s. 18.9.1984. Taulu 372
2) Lasse, s. 26.11.1988. Taulu 373
TAULU 375 taulusta 365/4
ESKO JUHANI HARTVIK
s. Jurvassa 9.1.1956.
MARJA TERTTU KOSKELA, s. Jurvassa 11.9.1951.
Lapset, syntyneet Laihialla:
1) Petri, s. 10.9.1976. Taulu 376
2) Jussi, s. 26.4.1979. Taulu 377
3) Janne, s. 31.5.1981. Taulu 378
4) Sanna, s. 21.7.1985. Taulu 379
AAPRAHAM VIHTORI JUHANPOIKA HARTVIK
(Taulut 380-413)
Hatun torpparina mainitaan Heikki Jaakonpoika Korpi, s. 12.12.1815, k. 28.4.1875 Niemenkylästä, oli kaksi kertaa naimisissa. Lapsia syntyi ensimmäisessä avioliitossa kolme ja toisessa kuusi. Suoraa jälkeläisyhteyttä ei löydy Juha Mikonpojalle.
Miettylän kylässä Hatun torppa n:o 5, (Jyrä)
TAULU HATTU
JUHA MIKINPOIKA HATTU
Syntynyt 1.1.1838.
Puoliso, ANNA LIISA JUHANTYTÄR, s. 28.3.1841.
Puolison vanhemmat torppari Rätissä Johan Gullman, puoliso Lisa Israelintytär.
Juhan ja Annan lapsista kaksi sisarusta Josefina ja Maria Matilda avioituivat Hartvikin veljesten Juhan ja Vihtorin kanssa. Hatun torppa ollut Jyrynkylässä Ensio Suojaisen tien päässä. Pirkko ja Martti Potkan nykyisen riihen takana.
Lapset, syntyneet Hatuntorpassa Jyryssä:
1) Sanna, s. 18.3.1865.
2) Amalia, s. 13.5.1870.
3) Johanna Lisa, s. 14.4.1872.
4) Josefina, s. 10.8.1874. Taulu 259 (Juha Hartvik)
5) Maria Matilda, s. 25.2.1877. Taulu 380 (Vihtori Hartvik)
6) Juha Eskil, s. 13.6.1879.
7) Abel, s. 20.6.1883.
TAULU 380 taulusta HARTVIK/6
AAPRAHAM VIHTORI JUHANPOIKA HARTVIK
Syntynyt Jurvassa 22.3.1881, k. Jurvassa 15.12.1949.
Puoliso, vihitty Jurvassa, MARIA MATILDA JUHANTYTÄR HATTU, s. Laihialla 25.2.1877, k. Jurvassa 26.7.1968 (taulusta Hattu 0/5). Puolison vanhemmat Juho Mikinpoika Hattu ja Anna Liisa o.s. Rätti
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Johanna Eliisa, s. 14.10.1906. Taulu 381
2) Eino Johannes, s. 28.6.1908. Taulu 410
TAULU 381 taulusta 380/1
JOHANNA ELIISA VIHTORINTYTÄR SUOJANEN o.s. HARTVIK
s. Jurvassa 14.10.1906, k. Jurvassa 14.6.1955.
Puoliso, vihitty Jurvassa, HUGO IIVARI SUOJANEN, s. Teuvalla 4.2.1905, k. Jurvassa 10.12.1971.
Puolison vanhemmat Herman ja Hilja Suojanen o.s. Hakkola.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1) Hugo Ensio, s. 27.1.1931. Taulu 382
2) Aarno Lauri, s. 22.11.1935. Taulu 393
3) Erkki Johannes, s. 15.2.1938. Taulu 397
4) Aaro Mauno Vihtori, s. 29.5.1941. Taulu 401
5) Martti Herman, s. 18.12.1942. Taulu 406
6) Heikki Tapani, s. 26.2.1946. Taulu 407
TAULU 409 taulusta 380/2
EINO JOHANNES VIHTORINPOIKA HARTVIK
s. Jurvassa 28.6.1908. k. Jurvassa 12.3.1985.
Puoliso, MARIA RITOLA, s. Jurvassa 20.2.1908, k. Jurvassa 16.4.1977.
Lapsi, syntynyt Jurvassa:
1) Eila Maria,s. 21.12.1932.Taulu |
|
