Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Eteläpohjalaiset Juuet 3/2010 -julkaisussa
Christian Philip Catowii, sitten Cathovius, lopuksi Cato
 
Christian Philip Catowii pestautui Turun Henkirakuunarykmenttiin 23-vuotiaana vuonna 1758.1  Christian osallistui samana vuonna alkaneeseen Pommerin sotaan (1758-1762), jossa Ruotsi koetti valloittaa menettämiään alueita takaisin.2 Henkirakuunarykmentistä Pommerin sotaan komennettiin 500 parasta rakuunaa vuonna 1760. Takaisin rakuunat palasivat paljon pienempänä joukkona, talvileiri ja sairaudet olivat tehneet tehtävänsä, tervavedestä ja keripukkimehusta huolimatta. Ruotsin kuningatar Lovisa Ulrika neuvotteli veljensä Preussin kuninkaan Fredrik ll:nen kanssa kunniallisen rauhan, joka solmittiin Hampurissa 1762 ja rakuunat palasivat kotimaahan elokuussa. Pommerin sota tunnetaan sen merkityksestä perunanviljelyn yleistymiselle Suomessa. Perunaa viljeltiin tosin jo 1720-luvulta lähtien Etelä-Suomessa, mutta sillä ei ollut merkitystä tavallisen kansan ravintona. Useita vuosia Pommerissa viettäneet sotilaat tottuivat perunan käyttöön jokapäiväisenä ruokana ja jatkoivat perunan viljelyä ja syömistä kotiin palattuaan3.
 
Oboisti, Christian Philip Catowii sitten Catovius, lopuksi Cato
Vuoden 1768 tienoilla vuonna 1735 syntynyt ja oboistiksi mainittu Christian Philip Catowii avioituu Turussa Elisabeth Pettersonin kanssa, joka oli syntynyt toukokuussa 1733. Perhe kuului Turun ruotsalaiseen seurakuntaan ja perheeseen syntyy ensimmäiset lapset Turussa ja loput Pohjanmaalla Isossakyrössä. Christian Philipin ja hänen vaimonsa vanhemmat eivät ole selvinneet, mutta perimätiedon mukaan, Catowii olisi syntynyt Pommerissa, ruotsalaiseen miehitysjoukkoon kuuluvaan sotilasperheeseen. Pommerin maakunta sijaitsee Preussissa, Pohjois-Saksan alangolla, Itämeren etelärannikolla. Perimätiedot ovat aina ohuen langan varassa, eikä niihin täydellä varmuudella voida luottaa, mutta ehkä asiassa on jotakin perää, koska tarinan kertoja Oskari Hirvelä oli Christianin jälkeläinen suoraan viidennessä sukupolvessa
 
Christian Philip Catowii siirtyy Vaasaan sijoitetun Pohjanmaan Jalkaväkirykmentin ensimmäisen majurin komppaniaan ja saa virkatalokseen Isonkyrön Orismalan kylän Kannaston talon, jonne perhe muuttaa vuonna 1772. Samassa yhteydessä nimi normalisoituu muotoon Cathovius. Cathovius oli komennuksella Suomenlinnassa vuosina 1772, 1777 ja 1788 sekä Tampereen kaupungissa v. 1781. Hän osallistui Kustaa III sotaan vuosina 1788 – 90, ylennettiin kersantiksi v. 1776, vääpeliksi v.1784 ja vänrikiksi v.1789. Kannaston lippumiehen virkatalon haltijana Christian mainitaan vv. 1772 - 1789.1 Catoviuksen perheen esikoinen, Turussa syntynyt isän nimikaima Christian Henrik antautuu isänsä tavoin sotilasuralle, muuttaen Laihian Miettylässä sijaitsevaan Pohdon virkataloon vuonna 1785, kersantin vakanssilla. Muuton seurauksena poika Christianin lisänimi lyhenee muotoon Cato. Poika Christian Henrik kuolee kuitenkin jo 6.12.1788. Christian Henrik Caton kuollessa käytiin jälleen sotaa. Suomen armeija oli saanut liikekannallepanomääräyksen, joka annettiin toukokuun lopulla 1788. Sota päättyi v. 1790 ja oli Venäjän vastaisen revansistisen hattupolitiikan jatke”.2 Poika Christianin kuoltua muuttaa koko perhe samaan Pohdon virkataloon vuonna 1790 ja samassa yhteydessä heidänkin lisänimensä muuttuu muotoon Cato.
 
Christian Caton perhetaulu:
Christian Philip, alkuaan Catowii, sitten Cathovius, lopuksi Cato
s. 16.12.1735, k. Laihialla 23.5.1803.
Pso
Margareta Elisabeth Petterson, s. 9.5.1733, k. Laihialla 10.12.1802.
Lapset:
Christian Henrik, s. 28.10.1762 Turku, k. 6.12.1788 Laihia
Johan Fredrik, s. 25.11.1763 Turku. k. 5.2.1764 Turku
Christina Elisabet, s. 10.2.1765 Turku
Anders, s. 17.10.1766 Turku
Margareta Elisabeth, s. 9.10.1769 Turku, k. 27.2.1843 Laihia Miettylä Taulu 1
Christina Sophia, s. 26.5.1771 Turku., k. 19.12.1830 Ylihärmä, Taulu 4
Gustav, s. 1773, k. 7.4.1773
Catharina Helena, s. 28.7.1775 Isokyrö, k. 1775 Isokyrö
Catarina Carlotta, s. 2.11.1777 Isokyrö, k. 18.9.1832 Laihia Taulu 7
 
 
Taulu 1
Margareta Elisabeth Catovia
Perheen vanhin tytär, Margareta syntyi Turussa 9.10.17695, muuttaen vanhempiensa mukana Isonkyrön kautta Laihialle Miettylän kylän Pohdon sotilasvirkataloon. Hän kuolee Miettylän Laitisen torpassa, rintakipuun 5.3.1843 74 vuoden ikäisenä.
 
Margareetta saa ensimmäisen lapsen naimattomana Laihialla Miettylän kylässä, syntyy tytär Johanna, 3.11.1800. Hääkellot soitettiin ja Margareta vihittiin 21.4.1810 Laihialla kirjuri Tuomas Iisakinpoika Lagerströmin kanssa4. Avioliitossa Margaretalle syntyi vielä toinen tytär Maria Stiina 11.3.1811. Margareetan kuoltua Tuomas Lagerström avioitui uudelleen, Laihian Miettylän Hemmingin torpasta asuneen leski Leena Antintyttären kanssa6. Leena oli syntynyt 11.6.1794 ja hänellä oli edellisestä avioliitosta kaksi lasta.
 
Margaretan lapset:
Johanna, s. 3.11.1800, Taulu 2
Maria Stiina, s. 11.3.1811, Taulu 3
 
Taulu 2, taulusta 1
Johanna Lagerström lähti vuonna 1815, viidentoista ikäisenä Ylihärmään.8 Ylihärmän muuttokirjassa lukee kirjuri9 Tuomas Lagerströmin tytär Johanna. Piikana Johanna oli ainakin Ylihärmän Kurkiluoman talossa. Vuonna 1824 hän pestautui Ylihärmän Stor-Löparin taloon, josta siirtyi vuonna 1828 Stenbackan torppaan, torpparin vaimoksi. Johannan puoliso on Juho Eliaksenpoika Åhl, syntynyt 5.1.1805. Perheen ensimmäinen lapsi, Elias syntyi 28.9.1829.9 Ylihärmästä Kauhavalle perhe muutti 5.12.1832. Kauhavalla syntyy toinen poika Juho, s. 23.12.1832.10  Juho Åhl asui isovanhempiensa luona Ylihärmän Lill-Löparin talossa. Kastetietojen mukaan, puoliso Juho on avioton lapsi, vaikka myöhemmissä Ylihärmän rippikirjoissa hänellä esiintyy patronyymi Eliaksenpoika. Ylihärmän rippikirjassa Kujalan talon perhetaulussa, Liisa Eliaantytär Talroth, s. 28.2.1781 Alahärmä, k. 1808 Ylihärmä, lapsi Juho s. 3.1.1802. Juhon syntymäaika muuttuu myöhemmin 6.1.1805.
 
Taulu 3, taulusta 1
Maria Stiina Lagerström s. 11.3.1811 avioituu Laihian Yrjäälän kylän Kumaran talossa, talollisen poika Jaakko Antinpoika Kumaran kanssa (s. 29.12.1809, k.7.4.1847). Kumaran talon vanhaisäntänä ja Jaakon isä oli Antti Matinpoika, s. 1.12.1763 ja vaimo Maria Mikintytär, s. 9.9.1768 os. Finni. Heidän vanhin poika Matti oli Kumaran varsinaisen päätalon seuraava isäntä, isänsä Antin jälkeen. Vanha isäntäpari Antti ja Maria Kumara asuivat syytinkiläisinä talossa.
 
Maria ja puoliso Jaakko Kumara ryhtyvät vuoden 1835 jälkeen viljelemään Kumaran maalla sijaitsevaa torppaa. Perheeseen syntyy lapsia seuraavasti: Maria, s. 24.6.1836, Lisa, s. 15.5.1837, Susanna, s. 20.4.1839, Matti, s. 26.1.1842, k. 1844. Serafia, s. 24.6.1845. Puolison kuoltua vuonna 1747, Maria joutuu ison perheen kanssa yksin ja avioituu uudelleen 13 vuotta nuoremman Jaakko Jaakonpoika Steinin, s. 12.5.1824 kanssa. Pirttiviljely tuotti ainakin pojan Jaakon, s. 26.3.1849. Perhe muutti Vähäänkyröön 1850-luvulla.12
 
 
Taulu 4
Christina SofiaCatovia
Turussa 26.5.1771 syntynyt ja Ylihärmässä 19.12.1830 kuollut, 27-vuotias mademoise Cato ja 40-vuotias kersantti Christopher Fredrik Liljedahl vihittiin avioon lokakuun 14 p:nä 1798. Christopher Fredrik oli syntynyt 5.1.1758, mutta hänen syntymäikä eikä varhaisvaiheita tunneta. Liljedahl oli siirretty Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin Vaasaan syksyllä 1798 ja mahdollisesti hän sai lisännimensä siirron yhteydessä. Hän nautti heti kaksinkertaista ruotupalkkaan pohjautuvaa kersantin palkkaa ja sai hallintaansa 7.1.1800 rykmentille kuuluvan Vähänkyrön Haarajoella olevan kersantin virkatalon, Takun puustellin. Christina Sofia synnytti 11.1.1799 kolmisen kuukautta häiden jälkeen tytön, joka sai nimen Carolina Henrika.
 
Christopher Liljedahl kuoli tapaturmaisesti hevosonnettomuudessa 20.1.1812, 54-vuoden ikäisenä Veikkaalanmäessä, noin 15 km Vähänkyrön kirkolta Vaasaan. Leski Christina Sofia muutti tämän jälkeen sisarensa Catarinan luokse Ylihärmään vuonna 1815, jossa hänet vihittiin toiseen avioon 23.3.1816 Juho Eliaksenpoika Vähä-Löparen kanssa Ala-Härmässä13.
 
Taulu 5, taulusta 4
Carolina Henrika Liljedahl
Carolina syntyi Laihian Miettylän kylässä 11.1.1799. Carolinan syntymään liittyy romanttinen perimätieto, jonka mukaan hänen oikea isä olikin ollut tunnettu sotapäällikkö, kenraalimajuri Georg Car von Döbeln, Tarinan mukaan  Döbelnin saatuaan tietää, että hänen matkallaan tapaamansa kaunis upseerin tytär odotti lasta heidän yhteisen hetken seurauksena, lähetti hän ”joukkojensa parhaan miehen”, kersantti Christopher Liljedahlin lippujunkkariksi ylennettynä. ”korjaamaan kolttosensa”. Perimätiedon mukaan Döbeln koulutti Caroliinaa Tukholmassa yksityisopetuksessa, koska tytöille tarkoitettuja kouluja ei ollut Suomessa. Koulutusta olisi jatkettu pitempäänkin, mutta tyttö halusi seurata äitiään Ylihärmään. Tämäntapaisia tarinoita on paljon ja useimmiten ne ovat ”tuulesta temmattuja”, niin saattaa olla tämäkin. Carolina Henrikan vuonna 1871 syntynyt pojanpoika Oskari Hirvelä oli kuitenkin vakuuttunut siitä. Hirvelän mukaan hänen isoäitinsä oli ollut Tukholmassa opissa ja oli osannut kolmea kieltä (suomea, ruotsia ja ranskaa).13 Hirvelän mukaan Carolina oli kirjoitustaitoinen ja häntäa käytettiin Ylihärmässä asiakirjojen laatijana. Hänen kerrotaan olleen myös etevä pitokokki. Asiakirjoilla tarinasta on kuitenkin todistettuna vain se, että Liljedahl vasta syksyllä 1798 esiintyy Vaasan rykmentissä ja että hänelle heti maksettiin kaksinkertainen palkka. Kokonaan arvailujen varaan jää, missä ”rakastavaiset” olisivat tavanneet, sillä Döbeln palveli tuohon aikaan everstiluutnanttina Skaraborgin rykmentissä Taalainmaalla,. Döbeln kyllä matkusti paljon ja oli tunnetusti heikko naiskauneudelle.
 
Carolina muutti äitinsä mukana 16-vuotiaana Ylihärmään, vuonna 1815, jossa hänet seuraavana vuonna vihittiin avioon Juho Erkinpoika Haarakankaan kanssa. Tämä alkoi käyttää vaimonsa komealta kalskahtavaa nimeä, Liljedahl. Juho Haarakangas oli syntynyt Ylihärmän Kankaankylässä 15.9.1790 ja hän asui isältään perittyä Haarakankaan tilasta lohkaistua Sillanpää-nimistä torppaa.
 
Carolina jäi varsin nuorena leskeksi, vain 39-vuotiaana, Juhon kuoltua 48-vuotiaana 5.10.1838. Hän asui sen jälkeen poikansa Erkin perheessä ja kuoli Ylihärmän Haapojan kylän Haukkalassa 15.6.1866, suurena nälkävuotena.
 
Lapset:13
Kaisa Stina 1817,
Erkki Kustaa, s. 1819, Taulu 6
Sofia Carolina 1821,
Maria Amalia 1823,
Liisa Greetta 1826,
Juho Fredrik 1828,
Heikki Wilhelm 1833 k. 1833,
Kristina, s. 1838.
 
Taulu 6, taulusta 5
Erkki Kustaanpoika Liljedahl, myöhemmin Hirvelä
Vuonna 1869 Erkki osti Hirvelästä ns. Vainio nimisen talon.13, joka kuului Hirvelän tilaan, alkaen käyttää lisänimeä Hirvelä. Talon Erkki osti perikunnalta, ollen talossa isäntänä kymmenisen vuotta, luovuttaen sen sitten pojalleen Kustaalle tämän tuotua nuoren emännän taloon. Erkki eleli vaimoineen ”syytinkivaarina” vielä vuosikymmenen. Erkin vaimo oli hänen pikkuserkkunsa Maria Antintytär Kangas, syntynyt Ylihärmän Kankaankylässä 25.11.1827, kuoli Hirvelässä 26.9.1894, lähes 67 vuoden iässä. Lapset:13 Johan 1848, muutti Helsinkiin 1879 ja sieltä edelleen Hankoon. Sofia s. 1852, puoliso Jaakko Warjelin. Kustaa 1846, Maria s. 1862, puoliso Juho Haapa. Liisa Kreetta s. 1866, kuoli 17-vuotiaana. Jaakko Oskari, s. 1871, muutti Hankoon v. 1892, palasi Ylihärmään kesällä 1939.
 
 
Taulu 7
Catarina Carlotta Catovia
Caton perheen nuorin tytär, 8.11.1777 syntynyt Catarina Carlotta Catovia oli ehtinyt 26 vuoden ikään isän kuollessa, toukokuussa 1803. Äiti oli kuollut edellisen vuoden lokakuussa. Hänet vihittiin avioliittoon 18.11.1803, Laihialla Hatun talossa, kauhavalaisen Juho Juhonpoika Lammin kanssa, s. 7.10.1780. Nuori aviopari asui aluksi Hatussa. Perhe muuttaa kuitenkin useasti. Laihialta muutettiin Ylistaron Tuiskuun, sieltä Ylihärmän Kosolaan ja Hirvelään ja jälleen Laihialle.18
 
Ensimmäisen kerran perheen asuessa Ylihärmän Kosolassa, puoliso Juho mainitaan aluksi itsellisenä ja myöhemmin vuonna 1823 isäntänä. Talon pito jää suunnilleen neljään vuoteen, kun he muuttavat vuonna 1827 vanhimman poikansa perheen luokse Laihialle, jossa asettuivat Lyyskilän kylän Liukun torppaan. Perheen vanhin poika Juho oli muuttanut Laihialle vuonna 1825 ja asettunut asumaan ensimmäisen vaimonsa, Maria Matintyttären os Liukun torppaan. Catarina perheessä Ylihärmän Kosolassa vuonna 1823, oli elossa lapset: Juho, s. 1805, Jaakko, s. 1810 ja Anna Lisa, s. 1815.
 
Christina Sofia Liljedahlin jäätyä leskeksi Vähässäkyrössä, muuttaa hän vuonna 1815 sisarensa Catarinan luokse Ylihärmän Hirvelään. Mukana muuttaa hänen saman niminen tyttärensä. Juho Juhonpoika jäätyä vuonna 1832 leskeksi, hän muutti Laihialta lastensa Jaakon ja Anna Liisan kanssa Vähäänkyröön 20.
 
Catarina Carlotta Catovia s. 1777, k. 18.9.1832 Laihia
pso, vih. 18.11.1803
Juho Juhonpoika Lammi, s. 7.10.1780 Kauhava.
Lapsia:
Juho Fredrik, s. 25.6.1805. Taulu 8
Antti, s. 2.12.1808 Ylistaro Tuiskula
Jaakko Henrik, s. 8.4.1810 Laihia Luikku
Susanna, s. 24.7.1813 Ylihärmä, k. 24.7.1813 Ylihärmä
Liisa, s. 24.7.1813 Ylihärmä, k. 24.7.1813 Ylihärmä
Anna Liisa, s. 1.12.1815 Ylihärmä
 
Taulu 8, taulusta 7
Juho Fredrik Kumara, s. Ylihärmässä 25.6.1805, k. 13.4.1868 Jurva Kumara.
Juho muuttaa Ylihärmästä kesällä 1825 Laihialle, edelleen 1833 Jurvaan ja sieltä Ilmajoelle Ala-Rahnaston talon Talvitien torppaan 12.3.183521. Ilmajoelta Juho muuttaa Jurvaan 26.11.1839 Kumaran torppaan. Juhon ensimmäinen puoliso, oli Maria Matintytär os. Liukku, s. 25.8.1805 Laihia, k. 3.8.1857 Jurvan Kumarassa. Marian vanhemmat olivat Matti Tuomaksenpoika Liukku ja Liisa Juhontytär Mäki, Ilmajoen Lahden kylässä.21 Maria kuolee Kumaran torpassa vuonna 1857, 52 vuoden ikäisenä. Juhon jäätyä leskeksi, hän hankki uuden elämänkumppanin, joka oli myös jäänyt leskeksi. Juhon toinen vaimo oli Maria Tuomaantytär Lainesmäki22 , s. 20.12.1819. Heille syntyi tytär, Serafia 8.1.1860 ja poika Juho 28.1.1863.
 
©2017 layout8 - suntuubi.com