Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 Eteläpohjanmaan Juuret 3/2011, julkaisussa
 
Teuvan Koskelaan suku isovihan jälkeen
 
Koskela sijaitsee Teuvanjoen varressa, kirkonkylän ja Perälänkylän puolessavälissä. Tämä artikkeli avaa isonvihanjälkeistä aikaa. Kertoo miten yli kahdenkymmenen sukutalon sukusiteet kietoutuvat Koskelaan. Talon perustamisesta ja kahdesta edellisestä ennen Isovihaa taloa hallinneesta suvusta kerrotaan toisessa tekeillä olevassa artikkelissa.
 
Isoviha koetteli myös Teuvalaisia talollisia ja heidän perheitä. Napuen taistelujen jälkeen venäläiset hävittivät Kyrönmaata monta päivää ja ottivat runsaasti siviilejä vangeiksi Venäjälle vietäväksi. Vankisaattue kulki etelään rantatietä. Teuvalta vietiin helmikuussa vuonna 1714, yhteensä 19 lasta, joista 13 poikaa. 1 Toisen kerran venäläiset vangitsivat Teuvalaisia syksyllä v.1714 ja ottivat samalla mukaansa karjaa, viljaa ja kaikenlaista irtaimistoa.1 Koskelan taloa ennen isovihaa isännöinyt Olli Ollinpoika Burman jätti Koskelan venäläisten miehitysaikana ja pakeni perheineen Närpiöön, eikä palannut enää Koskelaan. Koskelan autiona olevan talon ottaa hallintaan kolmas suku v. 1724. Koskelan isännäksi ryhtyi Kittilän taloa ennen isovihaa isännöinyt v. (1712-1713) Juho Heikinpoika ja vaimonsa Liisa Tuomaantytär. Koskelaan oli rakennettu uusi päärakennus 1700-luvun alussa, koska entinen oli palanut salamaniskusta. 1 Pellot oli päässyt Isonvihan aikana pahasti rappiolle. Uudella yrittäjällä piisasi talon kuntosaattamisessa tehtävää. Joenrannassa sijainnut vesimylly tarvitsi ison kunnostustyön kuten myllyä pyörittävän vesivoiman uudelleen valjastamisen patoamalla. Juho ryhtyi tarmokkaasti kunnostamaan ja viljelemään Koskelaa. Hänen isä Heikki Matinpoika Kitti ja puoliso Maria olivat Kitin isäntänä (1690-1711). Heikki joutui sotaan ja hän kaatui Napuen taistelussa. Heikillä oli veli Martti Matinpoika Syväluomanisäntä (1698-1713). Kitin talo siirtyi 1720-luvun lopulla Yrjö Jaakonpojalle, puoliso Susanna Antityttären omistukseen (1728-1732). Yrjön veli Antti Jaakonpoika, s. 1707, puoliso Hanna Sipintytär os Tuokkola, s. 1711 jatkoivat talon viljelyä (1734-1771). Näin sukusiteet kietoutuvat Kitissä ja Koskelassa koska molemmissa emäntinä oli Tuokkolan Sipin tyttäret, sisarukset, kun Jooseppi Koskela otti taloon emännäksi Maria Sipintytär os. Tuokkolan, s. 11.5.1717.
 
Sipi Tuokkola tuli Jurvan Niemenkylän Niemestä Tuokkolan isännäksi. Hänen pojat Jaakko pääsi veljensä lautamies Antti Tuokkolan avustuksella Niemen uudistilan haltijaksi Teuvan Kauppilassa v. 1754. Jaakko Niemen uudistila todettiin 1770 luvun puolivälissä lähes 578 talarin arvoiseksi.1 Kitin talon omistuksista käräjöitiin 1720-luvun lopulla ja vielä seuraavalla vuosikymmenellä. Renki Juho Sipinpoika haastoi Jaakonpojat oikeuteen ja vaati tarkkaa selkoa tilan omistuksesta. Hänen äitinsä isä oli Heikki Matinpoika Kitti. Äiti ei ollut saanut mitään isänsä raivaamasta tilasta.1 Kitin tila oli 5/12 manttaalia, lunastushinta 45 hopeataalaria, kun vuonna 1766 kun talo lunastettiin perinnölliseksi, samaan aikaan lunastettiin myös Seppälän talo.1 Juho Koskela ehti olla Koskelan isäntänä seitsemän vuotta ja sai talon tuottamaa ennen hänen kuolemaansa, kesäkuun 21 päivää 1730. Koskelassa, leski Liisa Tuomaantytär Koskela jatkaa sinnikkäästi talonpitoa. Heidän tytär Liisa (Elisabeth) vihittiin pian isänsä hautajaisten jälkeen 2.8.1730, lukkari Matti Orren ent. Teirilä kanssa, vanhemmat: Pietari Heikinpoika Teirilä, (s.1679), äiti Priitta Heikintytär o.s. Kauppila, (s.1679). Matti niminen mies ilmaantuu talonpitäjäksi vuonna 1731, mutta hänen tiedot poistuvat isäntäluettelosta kuitenkin samana vuonna. Liisa isännöi vuoteen 1737, jonka jälkeen hän asuu pojan perheessä syytingillä. Liisa kuolee vuonna 1762.
 
Perintöä koskeva sopimus
 
Juuse (Jooseppi) Juhonpoika Koskela esitti syyskäräjillä 1738 sovinnollista perintöä koskevan sopimuksen, jonka mukaan hänen isävainajansa jälkeen hallitsee ¼ manttaalin suuruista kruununtilaa Teuvalla. Perintösopimuksen, jonka mukaan hän ilmoittaa sopineen lankojen, lukkari Matti Pietarinpojan Orren ja Sipi Heikinpoika Luhtalan kanssa Matin ja Sipin vaimojen isänperinnöstä, irtaimen osalta. Jooseppi maksaa heille kumpaiselle kertakaikkisena korvauksena 104 taalaria 31 killinkiä kuparirahaa. Samoin Jooseppi sitoutuu maksamaan perintönä raihnaiselle naimattomalle sisarelleen Britalle saman summan, mikäli hän haluaa siirtyä asumaan omilleen. Jos Jooseppi elättää ja hoitaa häntä tämän kuolemaan asti, pitää hän perinnön itsellään maksuksi tästä huolenpidosta. 3
Pitkä riita käytiin 1700-luvun puolivälissä. Paavolan lesken kuoleman jälkeen. Talolliset Juho Muotio, Jooseppi Koskela, Jaakko Närvä vaativat naapuri Simo Paavolan perintöosuutta, kymmenen vuotta sitten kuolleen lesken jäämistöstä. Hänellä oli kaksi poikaa ja 5 tytärtä, eikä pienistä perinnöistä päästy sovintoon. 1 Kruununtalonpojat Antti Kittilä ja Jooseppi Koskela astuivat oikeuden eteen ja ilmoittivat keskenään sovitusta Larvarääsön niitystä syntyneestä kiistasta. ”Minä Antti Kitti olen haastanut näille käräjille lankoni Jooseppi Koskelan Latvarääsön niitystä syntyneestä kiistasta. Niitty on aikaisemmin kuulunut asumaani Kitin uudistilaan, mutta edellä mainittu lankoni on sitä käyttänyt tähän saakka hyväkseen. Niitty kiistan olemme sopineet keskenämme kuitenkin niin, että minä Antti Kitti, käytän ja korjaan tästä lähtien Lararääsön nevaniityn heinät sekä läntiseltä 273-osalta, kun taas minä Jooseppi koskela, käytän hyväkseni sen itäistä 1/3-osuutta. Tämä nevaniitty sijaitsee varsinaisen Rääsön niityn takana, joka puolestaan kuuluu kokonaisuudessa Jooseppi Koskelalle. Näin kumpaisenkaan ei tarvitse tunkeutua toisen omalle alueelle.2
 
Taulu 1
Koskelan, perhetaulu
Juho Heikinpoika Koskela ent. Kitti, k. 21.5.1730, isäntä (1724-1730)
Puoliso, Liisa Tuomaantytär, s. 1679, k. 13.3.1762, isäntä (1730-1737)
Lapset,
1) Elisabet, s. 30.9.1714, k. 3.5.1774, vihitty 2.8.1730 lukkari, Matti Orre ent. Teirilä, s. 2.2.1702, k.22.12.1784 Teuvalla
2) Brita Koskela, s. 19.9.1716, k. 3.2.1740 naimaton.
3) Susanna, s. 1719, k. 29.1.1776, puoliso, talollinen Sigfrid Luhtala, ent. Harjunpää, s. 1709, k. 8.7.1776 olivat Luhtalan isäntänä (1742-1767), tytär Liisa Sipintytär jatkoi talon ohjaksissa, Ilmajoelta tulleen puolison Juho Heikinpojan kanssa, (1769-1774). Sigfridin vanhemmat: Henrik Simonpoika Harjunpää, s. 1681, k. 13.3.1747 ja Kaisa Yrjöntytär Luhtala, k. 16.2.1752.6
4) Jooseppi Koskela, s. 29.5.1722, Taulu 2
                                                                                      
Tällä kauppakirjalla Koskelasta tuli perintötalo.
Kuninkaallinen Majesteetti ja Ruotsin valtakunnan Kamarikollegio, me allekirjoittaneet Vapaaherra ja Presidentti sekä kaikkien Kuninkaallinen Majesteettien Ritarikunnan sihteeri ja Kuninkaallinen pohjantähden Ritarikunnan ritari, sekä kaikki kamarineuvokset teemme yhdessä tiettäväksi, että Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa ja meidän kaikkien armollisin Kuninkaamme on syyskuun 19 päivänä v. 1713 antamassa asetuksessa suvainnut suopeasti ilmoittaa mitkä Kruunulle kuuluvat tilat ja asumukset saadaan myydä verotiloiksi sekä miten myynnissä on meneteltävä ja mitä huomioon otettava. Asetuksessa määrätään myös että kauppakirjan laatii Kuninkaall. Kamarikollegio.
 
Hänen Kuninkaallisen majesteetin ja meidän kaikkien armollisen Kuninkaan puolesta ja hänen antamaansa asetusta kuuliaisesti noudattaen olemme siten tällä avoimella kirjeellä luovuttaneet ja myyneet Pohjanmaan läänissä, Korsholman eteläisessä voutikunnassa, Närpiön pitäjän Teuvan kylässä sijaitsevan Koskela n:o 27 nimisen Kuninkaantilan, tilan asukkaalle, Jooseppi Juhonpojalle. Tila käsittää ¼ manttaalia ja siihen on v. 1764 lisäksi liitetty 5/12 manttaalin suuriunen osa Kuninkaall. Majt:lle ja Kruunulle kuuluvaa vuokramaata. Tila myydään verotilalle kuuluvine perintö- ja omistusoikeuksineen 74 hopeataalarin ja 24 hopeaäyrin hinnasta. Jonka ostaja on läänin Veromestari Jaakko Widmanin tänne lähettämän alkuperäiskuitin mukaan, täysin maksanut 23. lokakuuta v. 1766.
Mikäli tilalta maksettava vero arvioidaan tulevissa mittauksissa ja verollepanoissa nykyistä korkeammaksi, voi tilan omistaja silloinkin turvautua tähän Verokirjeeseen ja Lääninkonttorin tähän merkitsemään kuittaukseen tilaan liittyvästä Kruunun maasta aiheutuneen lunastusmaksun suorituksesta, joka perustuu yleisen rahvaan valituksen johdosta v. 1741 annetun Kuninkaall. asetuksen 30. §:än.
Hänen Kuninkaallinen Majesteettiinsa ja Ruotsin Kruunu luovuttavat täten tehdyn kaupan johdosta edellä mainitun, Pohjanmaan läänin, Korsholman eteläisen Voutikunnan, Närpiön pitäjän Teuvan kylässä sijaitsevan ¼ manttaalin suuruisen Koskela n:o 27 nimisen tilan, johon v. 1764 on liitetty 5/12 manttaalin lisäosa, ja antaa sen nykyisen asukkaan, talollinen Jooseppi Juhonpojan omistukseen, hänen vaimolleen, lapsilleen ja perillisilleen ja myös perillisten perillisille, rakennuksineen, maineen, peltoineen, niittyineen, metsineen, ulkotiluksineen, kaloineen, ja kalavesineen, myllyineen ja myllypaikkoineen, torppineen ja torpanpaikkoineen ja kaiken muun mukaan kuuluvan, sekä märän että kuivan, sekä lähellä että kauempana, mitään paitsi jättämättä kaikesta siitä, mitä tilaan kuuluu tai laillisesti pitää kuulua ja laillisesti siihen on saatavissa, nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi perinnöllisenä verotilana ikuisen omistuksen oikeudella, niin pitkälle kuin laki mahtaa. Tämä sopimus rajoittaa kuitenkin tilan metsäalan siihen osuuteen, jonka tila metsien isojaossa on manttaalinsa mukaisesti saava.
Mikäli tilan omistaja tai hänen perillisensä haluaisivat tulevaisuudessa myydä tai muulla tavoin siirtää omistuksensa perimisoikeutta vailla olevalle ulkopuoliselle, velvoittaa Hänen Kuninkaall. Majesteetti ja Kruunu tilan omistajan tai hänen perillisensä ensin tarjoamaan tilaa Kuninkaall. Kollegion lunastettavaksi. Jos tilaa ei silloin lunasteta Kuninkaall. Majt:lle ja Kruunulle, on omistajalla sen jälkeen oikeus kaupitella ja siirtää tila omistusoikeus sille, jonka kanssa hän on asiasta sopinut. Talollinen Jooseppi Juhonpojalle annettu verokirja Koskela n.o 27 nimiseen tilaan Pohjanmaalla. Tila siirrettiin Kruunun Maakirjassa ja veroluettelossa kruununtila-sarakkeesta verotila-sarakkeeseen, Carl Stilman Korsholmassa 4. syyskuuta 1767. Samalla tila mainitaan kuuluvan Korsholman eteläiseen voutikuntaan. 4
 
Kasvattitytär Maria Matintytär
 
Närpiössä 4.2.1793, no 186
Torppari Tuomas Heikinpoika Ojanperä luovutti oikeudelle hänen ja talollinen Jooseppi Juhonpoika Koskelan kesken tehdyn sopimuksen. Allekirjoittaneet olivat sopineet torpparisopimuksen. Jooseppi Juhonpoika Koskela ottaa omistamansa verotalon tiluksille torppariasukkaaksi Tuomas Heikinpoika nimisen miehen, joka aikoo avioliittoon kasvattityttären Maria Matintyttären kanssa. Tuomas saa pystyttää ja rakentaa tarpeelliset torpan rakennukset hevoshaan eteläpäähän, maantien pohjoispuolelle ja raivata sen ympärille kaksi tynnyrinalaa peltoa. Heinäniityksi Tuomas saa suovanalan Kaivanto-ojan alueelta, joka sijaitsee kesä- ja talvitien sekä johdatteen niittyrajan puolivälissä ja lisäksi Korpiladon Viitamäen alta sekä Rääsynnevan pohjoiskulmasta siellä äskettäin tarkastetun maan sellaisessa kunnossa kuin se tällä hetkellä on. Tuomas saa ottaa metsästä ja ajaa kotiinsa tarpeelliset rakennuspuut sekä aitaus- ja polttopuut sekä käyttää vedenhakuun juottokujaa. Tätä torppaa ja siihen annettuja tiluksia saa Tuomas ja hänen vaimonsa aina lastenlapsiin asti asua ja hallita. Tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä kuudenvuoden kuluttua tekee Koskelan talossa työpalvelua heinä- ja elonkorjuuaikana, viikon kumpaisellakin kerralla. Tuomas kykenee sepäntöihin, on hän velvollinen tästä lähtien tehdä Koskelan talossa kaikki sepäntyöt. Mikäli Tuomas hankkii itselle ja perheelle paremman asunnon, palautuvat torpan asumukset korvauksetta Koskelan talon omistukseen. Teuvalla 22 joulukuuta 1792.4 Maria Matintytär (s. 1766) oli viiden vanha kun äiti Elisabet Kiili o.s. Koskela kuoli, s. 28.7.1739, k. 24.5.1771. Isä oli Matti Matinpoika Kiili, isäntä Kiilissä, s. 20.8.1736, k. 20.4.1809. Maria meni kasvattityttäreksi isovanhemmille Jooseppi Koskelaan. Näin Marian äidinisä Jooseppi turvasi lastenlapsen tulevaisuuden. 5
 
Torpparin perhetaulu:
Tuomas Heikinpoika Ojanperä sitten Koskela, s. 24.10.1761, k. 24.5.1830, puoliso, vihitty 28.10.1792, Maria Matintytär Kiili, Koskela, s. 12.1.1766, 28.8.1840. Marian äiti Elisabet Joosepintytär Koskela, s. 28.7.1739, k. 24.5.1771 ja Matti Matinpoika Kiili, isäntä, s. 20.8.1736, k. 20.4.1809.
Lapset,
1)      Henrik, s. 21.11.1798
2)      Ulrika, s. 10.1.1800, puoliso, Matti Matinpoika Piikkilä, s. 2.11.1800, lapsi syntyi Koskelassa, Matti Matinpoika, s. 13.3.1829. Matin veli Jaakko Matinpoika, Taulussa 5
3)      Joosef, s. 9.7.1803,
4)      Samuel, s.17.8.1810, kuoli pienenä.
 
Taulu 2
Isäntänä (1739-1774):
Jooseppi Juhonpoika Koskela, s. 29.5.1722, k. 28.4.1797 Teuva
Puoliso, vihitty 24.9.1738, Maria Sipintytär os. Tuokkola, s. 11.5.1717, k. 11.11.1807 Teuva.
Lapset,
1) Elisabet, s. 20.8.1739, puoliso Matti Matinpoika Kiili, torpparin perhetaulu.
2) Anna, s. 15.4.1741, puoliso Juho Björni
3) Sigfrid, s. 5.2.1743, kuoli pienenä.
4) Jacob, s. 19.7.1744, hän asuin Perttu (Bertil) Koskelan perheessä.
5) Maria, s. 26.9.1746, kuoli pienenä.
6) Erkki, s. 14.4.1748, sai torpan paikan maantien pohjoispuolelta.
7) Antti, s. 20.10.1751, peri ½ Koskelasta, Taulu 3
8) Maria, s. 30.6.1753, kuoli pienenä.
9) Perttu, s. 16.8.1754, peri ½ Koskelasta, Taulu 8
10) Lapsi, s. 25.5.1758, k. 25.5.1758.
11) Anna, s. 11.10.1759, vihitty 30.9.1781, Johannes Antinpoika LillÀro, s. 25.6.1754.
 
 
Jooseppi Koskelan kaikki aikuiseksi varttuneet lapset jäivät Teuvalle. Tyttäristä vanhin Elisabeth avioitui, talollinen Matti Matinpoika Kiilin kanssa. Tytär Anna avioitui Juho Björnin kanssa. Poika Jacob asui veljensä Pertun perheessä naimattomana. Talollinen Jooseppi Koskela luovutti kirjallisen sopimuksen, joka oli tehty hänen itsensä, hänen isänsä ja hänen sisarustensa kesken. Sen tarkka sanamuoto on seuraava: Tämän sopimuksen allekirjoittajat, minä Jooseppi Koskela ja minun poikani Antti ja Perttu Joosepinpojat, olemme sopineet siten, että he jakavat kuolemani jälkeen omistuksessani olevan perintötalon Teuvan kylässä ja kaiken sen, mitä talon kiinteään omaisuuteen kuuluu, sekä lunastavat muiden perillisten perintöosuudet siten, että kumpainenkin maksaa jokaiselle etukäteen viisi riikintaalaria 26 killinkiä 8 runstykkiä. pojalleni Erkille annetaan maantien pohjoispuolelta, hevoshaan eteläpäästä sekä vieressä oleva Kaivantojen niitty ja vielä Nevantaka niminen, kahden heinäsuovan niitty suon takana.  Tästä korvauksena Erkin on tehtävä kahdenkymmenen vuoden kuolemastani yksi työpäivä viikossa pojalleni Antille ja toinen viikoittainen työpäivä pojalleni Pertulle. 7 Anti Koskela vihittiin, v. 1776 talollisen tyttären Vappu Juhontytär Perttulan kanssa. Vapun isä oli Juho Matinpoika joka oli Perttulan isäntänä (1742-1760). Antti Koskela ehti olla lyhyen aikaa isäntänä, hän kuolee nuorena, 32 vuoden ikäisenä, vuonna 1783. Hänen perintönsä jaettiin omaisille. Jäämistössä on mainittu neljä hopeapikaria, tinatuoppi sekä tinainen kynttilänjalka. Lisäksi jäämistössä mainitaan lammasnahkaturkki, sinisellä päällisellä, valkoinen- ja kaksi harmaata sarkatakkia, koirannahkarukkaset sekä kymmenen palttinapaitaa.1 Antin jälkeen isännäksi alkaa hänen poika Juha, s. 1778. Hänet vihitään v.1798, talollisen tyttären Kaisa Niilontytär Hakala kanssa, s.1777. Kaisan kotitalo Hakala oli niin ikään sukutalo, joka oli vuonna 1576 perustanut Matti Heikinpoika, talo on kulkeutunut isältä-pojalle. Koskelan toisen puolen talosta perinyt Perttu Joosepinpoika Koskelan hääkellot soivat nyt vuorostaan vuonna 1781. Perttu Koskela s.1754, alttarille astui Liisa Antintytär Vähäaro, s. 1757. Liisan isä talollinen Antti Antinpoika Vähäaro, s. 1723, morsiamen äiti Susanna Olavintytär Nori, s. 1724.
 
Koskelan talo jaetaan ensimmäisen kerran
Närpiön talvikäräjillä 1798, talolliset Perttu Joosepinpoika ja Juho Antinpoika Koskela, pyysivät maanmittaria, joka määrättäisiin toimittamaan Koskela 5/6 manttaalin suuruisen tilan, jaon kolmeen yhtä suureen osaan. Anomuksen tueksi he esittivät seuraavan maanmittauskirjan: Teuvalla v. 1770 toimitetun, peltoja ja niittymaita koskevan Isojaon yhteydessä laaditun maanjakopöytäkirjan mukaan, joka nyt suunnitellun metsämaiden jaon jälkeen kuuluu Koskela 5/6 manttaalin tilasta muodostetulle Kentta-nimiselle tilalle, ja jonka omistajia ovat sikäläiset talolliset Perttu Joosepinpoika, s. 1754 ja hänen veljen poika Juho Antinpoika, s. 1778 kuuluu puheena olevaan tilaan. Talon kokonaispinta-ala katsottiin olevan 1023 tynnyrinalaa ja 31 kapanalaa, (512 ha). Asiakirjan julkilukemisen jälkeen todettiin, edellä esitettyyn maanmittauspöytäkirjaan perustuen, että Koskela 5/6 manttaalin suuruisen tilan osalta ei ole uhkaa olemassa sen autioitumisesta, ja että se siten voidaan jakaa pyydetyllä tavalla kolmeen osaan. Kihlakunnanoikeus antaa siten tilojen jakamisesta 30.7.1747 annettuun Kuninkaalliseen asetukseen nojautuen luvan sanotun jaon toimittamiseen. Jakotoimituksia suorittavan maanmittarin, herra Eric Forsseen`in tehtäväksi annetaan sanotun jaon suorittaminen lautamiesten Michelsín ja Riipin avustuksella ja heidän tulee laatia jakotoimituksesta asiaankuuluva jakokirja ja luovuttaa sen jakotoimituksen anojille. 8 Kun veljenpoikani, Juho Antinpoika, joka asuu puolta Koskelan tilaa, on valittanut tyytymättömyyttään tilan ja varsinkin sen rakennusten jaon johdosta tilan jaon yhteydessä, niin haluan minä, Perttu Joosepinpoika Koskela antaa hänelle korvauksena vanhan navetan. Juho saa lisäksi ottaa ja käyttää hyväkseen sen lannan mehun, joka sanotun navetan alla on. Sopimus vahvistetaan meidän allekirjoituksellamme. 9  
Ote edesmenneen talollisen,  Jooseppi Juhonpoika Koskelan jäämistöstä, laaditusta pesäluettelosta ja sen perusteella toimitetusta perinnön jaosta. Tämä tehty Koskelan talossa Teuvalla, 16. toukokuuta v. 1797. Kun vainajan edesmenneen tyttären Liisa (Elisabeth) tytär Maria, oli yhdessä miehensä Tuomas Heikinpojan kanssa aikaisemmin anonut ja 22. joulukuuta v. 1792 tehdyllä sopimuksella ja saanut erotettua torppansa tilukset Koskelan maista ja muodostettua niistä erillisen tilan, he peruivat nyt sovitun ratkaisun ja halusivat palata alkuperäiseen torppasopimuksen ehtoihin ja tiluksiin. Tämän seurauksena on edellä mainittu rahasumma 11 riikintaaleria 5 killinkiä ja 4 runstykkiä jaettava nyt ainoastaan poika Jaakon, tytär Annan ja kuolleen tytär Liisan tyttären, Maria kesken. Poikaperillisen osuudeksi tulee siten 5 riitintaalaria 26 killinkiä ja 8 runstykkiä ja tyttären osuudeksi 2 riikintaalaria 37 killinkiä ja 4 runstykkiä. Viimeksi mainittu osuus annetaan tytär Annan miehelle Juho Björnille ja Marian isälle Matti Kiilille. Sekä tytärten osuudet että poika Jaakon osuuden on tässä tilaisuudessa ottanut vastaan äitinsä, leskiemäntä Maria Sipintytär. Edellä olevan otteen oikeaksi todistaa, Wilh Forsman.10  
 
Ulosottovouti ja kruunun nimismies Carl Henrik Juthmanin tekemän esityksen johdosta annettiin talolliselle Juho ja Heikki Pertunpoika Koskelalle toinen lainhuudatus heidän omistamaansa 1/3 manttaalia käsittävään Koskela nimiseen verotilan osaan. Tilaan on liitetty 1/12 manttaalin suuruinen osa kruununluontoista tilaa, jonka asianomistajat ovat osaksi perineet edesmenneeltä isältään Perttu Joosefinpoika Koskelalta. Jäljellä olevan osan he ovat hankkineet omistukseensa edellä kuluneen vuoden toukokuun 8 päivänä tehdyllä sopimuksella. Toisena osapuolena ovat olleet heidän äitinsä Liisa Antintytär ja heidän veljensä Antti Pertunpoika sekä sisarensa Maria Pertuntytär miehensä, talollinen Juho Seppälän kanssa. Tehdyssä sopimuksessa hakijat ovat sitoutuneet antamaan syytingin äidilleen ja luovuttamaan torpanpaikan Antti Pertunpojalle sekä lunastamaan sisarensa Maria Pertuntyttären perintöosuuden maksamalla kumpainenkin hänelle viisikymmentä riikintaalaria valtionvelkaseteleinä. 11
 
Taulu 3, Taulut 3-7
Koskelan ½ talon omistaja, isäntänä (1774-1783)
Antti Joosepinpoika, s. 20.10.1751, k. 14.7.1783
Puoliso, vihitty 13.10.1776, Vappu Juhontytär os. Perttula, s. 24.12.1752, k. 8.11.1815 leskenä.
Lapset,
1) Joseph, s. 7.7.1777, k. 15.8.1777.
2) Juho, s. 28.7.1778, Taulu 4.
3) Tytär, s. 26.2.1781, k. 26.2.1781.
4) Joseph, s. 11.2.1782, k. 1797.
 
Taulu 4
Isäntänä (1799-1825)
Juho Antinpoika Koskela, s. 28.7.1778, k. 16.10.1843 Teuva.
Puoliso, vihitty 25.6.1798, Kaisa Niilontytär os. Hakala, s. 7.11.1777, k. 11.5.1859 Teuva.
Lapset,
1) Ester, s. 24.12.1798
2) Ulrika, s. 6.2.1800
3) Samuel, s. 22.9.1804
4) Maria, s. 8.9.1806, Taulussa  5
5) Juha, s. 26.5.1810
6) Klaara, s. 5.5.1815
7) Elisabet, s. 9.9.1817
 
Taulu 8, taulut 8-9
Koskelan ½ talon omistaja, isäntänä (1774-1826)
Perttu Joosepinpoika, s. 16.8.1754, k. 21.3.1826.
Puoliso, vihitty 1781,Liisa Antintytär os. Vähäaro, s. 19.1.1757, k. 1833.
Lapset,
1) Hedvig, s. 26.8.1783, k. 19.10.1783.
2) Antti, s. 16.8.1785
3) Juha, s. 4.4.1789, Taulu 9
4) Maria, s. 29.9.1791
5) Henrik, s. 3.1.1799
 
Taulu 9
Isäntänä (1830-1844)
Juho Pertunpojan, s. 4.4.1789
Puoliso, vihitty 2.12.1819, Albertina Heikintytär os. Ojanperä, s. 4.1.1796, k. 6.1.1844.
Lapset,
1) Johan, s. 17.3.1822, k. 2.6.1822
2) Johan, s. 9.10.1824.
3) Henrik, s. 3.2.1821, k. 15.4.1821
4) Joseph, s. 3.2.1830, k. 23.2.1830.
5) Maija Liisa, s. 4.3.1833, k. 11.12.1836.
6) Klaara, s. 5.5.1837.
 
Antti Koskela (s.1785), äidiltään saama perintö
 
Liisa Antintytär Koskela o.s. Vähäaro, s. 19.1.1757, kirjallinen testamentti.
Pöytäkirjan ote Närpiön ja Teuvan käräjäkunnan lakimääräisillä syyskäräjillä, jota pidettiin Klemets’in kapteenin talossa Näsbyssä 13. syyskuuta 1831.
§ 132, Lautamies Matti Teirilälle annettiin vapautus lautamiehen tehtävästään, koska käräjälautakunnan tuomiovaltakelpoisuus ei siitä häiriintynyt, ja hän sai luvan esiintyä käsillä olevassa asiassa Teuvalta kotoisin olevan torppari Antti Pertunpoika Koskelanedusmiehenä. Hän ilmoitti, että asianomistajan äiti, leski Liisa Antintytär Koskela on menneen vuoden heinäkuulla 25 päivänä antamallaan kirjallisella testamentilla määrännyt asianomistajan kaiken irtaimen omaisuutensa perijäksi. Asiamies pyysi sen johdosta, että testamentin sisältö merkittäisiin nyt oikeuden pöytäkirjaan pyytäen samalla oikeutta ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin asianomistajan olisi ryhdyttävä jotta testamentti tulisi lainmukaisesti valvotuksi, vaikka testamentin antaja olikin vielä elossa. Pöytäkirjaan merkityn testamentin sisältö oli näin kuuluva: Minä testamenttaan ja luovutan tällä määräyksellä kaiken irtaimen omaisuuteni, olkoonpa se mitä laatua tahansa, Perälän kylässä asuvalle pojalleni, torppari Antti Pertunpoika Koskelalle, hänen vaimolleen, lapsilleen ja muille perillisilleen. Hän saa mainitun irtaimiston haltuunsa ja hallintaoikeuden siihen heti kuolemani jälkeen. Tämä määräys on annettu kypsän harkinnan jälkeen täysissä hengenvoimissa, mikä todistetaan, Teuvalla 25 heinäkuuta 1830. Todistavat, asiakirjan laatija Zacharis Toppelius, Matti Teirilä, lautamies, Liisa Antintytär Koskela, Perttu Koskelan leski. 12
 
Juho ja Heikki Pertunpojan kiinnekirja
 
Minä, Johan Neuman, joka on Korsholman eteläisen tuomiokuntaan kuuluvan Lapväärtin sekä Närpiön ja Teuvan käräjäkuntien varatuomari ja virallisesti nimitetty istuvan käräjätuomarin sijainen, teen tiettäväksi, että istuessani 24. huhtikuuta v. 1828 Närpiön ja Teuvan lakimääräiset talvikäräjät Hannuksen talossa Näsbyssä, seuraavien lautamiesten avustamana.
Erik Snickars, herastuomari Henrik Joppas, henrik Lillmaars, Michel Ivars, Hans Rätts, Paulus Rask, Gabriel Lillbåsk, Matti Teirilä, Carl Bäck, Fredrik Suksi, Michel Klockars ja Johan Finne.
Oikeuden eteen astui ulosottomies ja kruunun nimismies Carl Henrik Juthman talollisen Juho ja Heikki Pertunpoika Koskelan asiamiehenä, anoen kiinnekirjaa Koskela nimiseen 1/3 manttaalia käsittävään verotilaan, johon liittyy lisäksi hallintaoikeus 1/12 manttaalia käsittävään kruununluontoiseen tilaan. Sanotun tilan ovat hakijat keskenään puoliksi perineet heidän edesmenneeltä isältään Perttu Joosepinpojalta ja osaksi hankkineet omistukseensa viime vuoden toukokuun 8 päivänä tehdyllä kirjallisella sopimuksella, jonka toisena sopijapuolena ovat heidän äitinsä Liisa Antintytär sekä heidän veljensä Antti Pertunpoika ja sisarensa Maria Pertuntytär yhdessä miehensä, talollinen Juho Seppälän kanssa. Sopimuksen mukaan Juho ja Heikki Pertunpoika antavat syytingin äidilleen ja luovuttavat torpantilan veljelleen Antti Pertunpojalle sekä lunastavat sisarensa Maria Pertuntyttären perintöosuuden maksamalla kumpainenkin 50 riikintaalaria valtionvelkaseteleinä. Hakijoiden asiamies esitti oikeudelle erillisiä lainhuudatuskirjoja, joista ilmeni, että hakijat ovat saaneet kyseiseen tilaansa kolme lainhuutoa, joista ensimmäinen 21.4.1827, toisen 22.11.1827 ja kolmannen näillä käräjillä 14.4. Liisa Antintytär oli viime vuoden syyskäräjillä jättänyt suullisen moitteen hakijoiden lainhuudatusanomusta vastaa, mutta oli perunut kuitenkin myöhemmin moitteensa. Muita moitteita ei lainhuudatuksista ole jätetty, vaikka sukulunastustarjous on ollut esille pantuna käräjähuoneen ovella ja kuulutettu sen lisäksi käräjäkunnan kirkoissa. Sen johdosta oikeus katsoi aiheelliseksi vahvistaa Maakaaten 4 luvun 1§:n sekä maan perimisestä maaseudulla ja sen lainhuudatuksesta 13.6.1800 annetun Kuninkaall. asetuksen nojalla tilan saannon sitovaksi ja pysyväiseksi. Tämän johdosta hakijat, Juho ja Heikki Pertunpoika Koskela julistettiin laillisiksi omistajiksi 173 manttaalia käsittävään Koskela nimiseen verotilaan.13
 
Koskelan uuden isännän sukujuuret Hämeenkyrössä
 
Juho Antinpoika Koskelan tytär Maria Juhontytär Koskela, vihittiin v. 13.10.1826, Jaakko Matinpoika Piikkilän kanssa, s. Teuvalla 24.11.1793. Jaakosta tuli Koskelan seuraava isäntä, Antti Koskelan perimään talon puolikkaaseen. Jaakko ehti olla naimissa kolme kertaa, kaikista avioliitoista syntyi lapsia, ja lapsia syntyi yhteensä 23. Jaakon äiti oli Teuvalaista sukujuurta, Anna Matintytär Piikkilä o.s. Frasa. Hänen vanhemmat: Matti Matinpoika Frasa ja äiti Liisa Heikintytär os. Kentta. Jaakon isän sukujuuret tulevat Hämeenkyröstä, isä oli Matti Juhonpoika Piikkilä ent. Tullu, s. Karkussa 1756, hän oli Piikkilän uudistilan perustaja Teuvalla. Hänen isä oli syntynyt Hämeenkyrössä Tullu nimisellä tilalla vuonna 1730. Oli avioitunut Karkussa, Kaisa Antintytär Koljaan kanssa, joka oli syntynyt Karkussa 1726. Sukujuuret johtavat ainakin Hämeenkyrössä Vesijärven Muotian perintötila, jonka isäntänä Johan Muotia oli (1565-1592) Hämeenkyrön Palossa Makkaruksen perintötila, jonka isäntänä Olof Envalds Makkarus oli (1540-1665). Lisäksi Hämeenkyrön Sasin ratsutila, jonka isäntänä, kuudennusmies Jacob Eerikinpoika Sasi oli, s. 1630. Kirkonkirjassa on merkitty Jaakon kohdalla, että muutti Teuvalta Karkkuun, hän meni sinne isovanhempien luo, koska suku oli siellä, hän palasi kuitenkin takaisin Teuvalle v. 1816 ja ryhtyi Koskelan isännäksi. Koskelan emäntä Maria Juhontytär on Koskelan sukua alenevassa polvessa, hän kuoli nuorena. Hän ehti kuitenkin synnyttää kolme lasta. Poika Juho Koskela jatkaa talossa seuraavana isäntänä, puoliso Maria Juusentytär o.s. Teirilä.
 
Taulu 6
Jaakko Matinpoika Koskela ent. Piikkilä perhetaulut:
Juha Erkinpoika Tullu, s. Hämeenkyrössä 25.12.1730, k. Karkussa 27.7.1776, 72 vuoden ikäisenä keuhkotautiin. Vihitty 1751 Karkussa, Kaisa Antintytär os. Koljaa, s. Karkussa 13.11.1726. Vanhemmat Karkussa: Anders Niilonpoika Coljaa ja Maria Matintytär.
Lapsi,
Matti, s. Karkussa 17.1.1756. Taulu 7
 
Taulu 7
Matti Juhanpoika Piikkilä ent. Tullu, s. Karkussa 17.1.1756, k. Teuvalla 16.7.1825. Piikkilän uudistilan perustaja Teuvalla. Vihitty, Teuvalla 23.10.1785 Anna Matintytär os. Frasa, s. 3.11.1760, k. 31.10.1842 Teuvalla. Vanhemmat Matti Matinpoika Fras, s. 1702 Närpiössä,k. 29.12.1774 Tauvalla ja Liisa Heikintytär os. Kentta, s. 28.8.1717, k. 5.12.1767.
Lapset, syntyivät Äystöllä,
1)      Juha, s. 15.12.1786.
2)      Antti, s. 26.11.1790
3)      Jaakko, s. 24.11.1793, Taulu 5
4)      Maria, s. 25.11.1796
5)      Matteus, s. 1.11.1800
6)      Lisa, s. 13.11.1806, k. 30.9.1807
7)      Klaara, s. 13.11.1806, k. 4.11.1807
 
Taulu 5
Koskelan vävy, talon isäntä (1826-1853)
Jaakko Matinpoika Koskela ent. Piikkilä, s. 24.11.1793, k. 17.9.1869 Teuvalla.
Jaakko oli kolme kertaa naimissa, hänelle syntyi yhteensä 23 lasta.
  1. puoliso, vihitty 13.10.1826, (Taulusta 4), Maria Juhontytär Koskela, s. 8.9.1806, k. 26.9.1831 Teuvalla. Tästä avioliitosta syntyi kolme lasta.
  2. puoliso, vihitty 11.5.1833, Helena Mikontytär os. Männistö, s. 14.8.1806, k. 4.6.1845. Vanhemmat: Mikko Matinpoika Männistö, s. 9.9.1770, ja Susanna Matintytär o.s. Kiili, s. 8.4.1769. Tästä avioliitosta syntyi kolmetoista lasta.
  3. puoliso, vihitty 6.1.1848, Maija Liisa Tuomaantytär os. Teirilä, s. 29.3.1822, k. 24.5.1905. Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Teirilä, ent. Mänty, s. Jurvassa 13.11.1770, k. Teuvalla 22.1.1832 Teuvalla ja Saara Juhantytär os. Perä, s. Jurvassa 25.4.1779, k. Teuvalla 30.8.1831. Tästä avioliitosta syntyi seitsemän lasta.   
 
Kiittäen Leijo Ketoa, asiakirjojen käännöstyöstä. Sekä edesmennyttä Mauri Rantakoskea ja hänen läheisiä mittavasta käräjäpöytäkirjakokoelmasta, joka saatiin julkaistavaksi.
 
Lähdeviittaukset:
Kirjoittajan keräämän aineiston lisäksi olen käyttänyt Heli Saarisen, Helena Kalevan ja Martti Perttulan laatimia sukuselvityksiä, Hämeenkyrön, Karkun, Närpiön, Teuvan kirkonkirjoja.
 
1.   Ranta Raimo ja Sarvas Anja, Teuvan Historia vuoteen 1795. s 352, s 353, s 343 s 370, s 377, s 398, s 383
2    Närpiö, 2.11.1752
3.   Närpiö, 27.9.1738
4.   Närpiö, 9.9.1767
5.   Närpiö, 4.2.1793, no 186
6.   Närpiö, 30.10.1759
7.   Närpiö, 30.3.1778
8.   Närpiö, 5.3.1798
9.   Närpiö, 6.11.1798
10. Närpiö, 16.5.1797
11. Närpiö, 22.11.1827
12. Närpiö, 13.9.1831
13. Närpiö, 24.4.1828
 
 
Teuvan Koskelaan suku isovihan jälkeen
Reima Mänty
 
Koskela sijaitsee Teuvanjoen varressa, kirkonkylän ja Perälänkylän puolessavälissä. Tämä artikkeli avaa isonvihanjälkeistä aikaa. Kertoo miten yli kahdenkymmenen sukutalon sukusiteet kietoutuvat Koskelaan. Talon perustamisesta ja kahdesta edellisestä ennen Isovihaa taloa hallinneesta suvusta kerrotaan toisessa tekeillä olevassa artikkelissa.
 
Isoviha koetteli myös Teuvalaisia talollisia ja heidän perheitä. Napuen taistelujen jälkeen venäläiset hävittivät Kyrönmaata monta päivää ja ottivat runsaasti siviilejä vangeiksi Venäjälle vietäväksi. Vankisaattue kulki etelään rantatietä. Teuvalta vietiin helmikuussa vuonna 1714, yhteensä 19 lasta, joista 13 poikaa. 1 Toisen kerran venäläiset vangitsivat Teuvalaisia syksyllä v.1714 ja ottivat samalla mukaansa karjaa, viljaa ja kaikenlaista irtaimistoa.1 Koskelan taloa ennen isovihaa isännöinyt Olli Ollinpoika Burman jätti Koskelan venäläisten miehitysaikana ja pakeni perheineen Närpiöön, eikä palannut enää Koskelaan. Koskelan autiona olevan talon ottaa hallintaan kolmas suku v. 1724. Koskelan isännäksi ryhtyi Kittilän taloa ennen isovihaa isännöinyt v. (1712-1713) Juho Heikinpoika ja vaimonsa Liisa Tuomaantytär. Koskelaan oli rakennettu uusi päärakennus 1700-luvun alussa, koska entinen oli palanut salamaniskusta. 1 Pellot oli päässyt Isonvihan aikana pahasti rappiolle. Uudella yrittäjällä piisasi talon kuntosaattamisessa tehtävää. Joenrannassa sijainnut vesimylly tarvitsi ison kunnostustyön kuten myllyä pyörittävän vesivoiman uudelleen valjastamisen patoamalla. Juho ryhtyi tarmokkaasti kunnostamaan ja viljelemään Koskelaa. Hänen isä Heikki Matinpoika Kitti ja puoliso Maria olivat Kitin isäntänä (1690-1711). Heikki joutui sotaan ja hän kaatui Napuen taistelussa. Heikillä oli veli Martti Matinpoika Syväluomanisäntä (1698-1713). Kitin talo siirtyi 1720-luvun lopulla Yrjö Jaakonpojalle, puoliso Susanna Antityttären omistukseen (1728-1732). Yrjön veli Antti Jaakonpoika, s. 1707, puoliso Hanna Sipintytär os Tuokkola, s. 1711 jatkoivat talon viljelyä (1734-1771). Näin sukusiteet kietoutuvat Kitissä ja Koskelassa koska molemmissa emäntinä oli Tuokkolan Sipin tyttäret, sisarukset, kun Jooseppi Koskela otti taloon emännäksi Maria Sipintytär os. Tuokkolan, s. 11.5.1717.
 
Sipi Tuokkola tuli Jurvan Niemenkylän Niemestä Tuokkolan isännäksi. Hänen pojat Jaakko pääsi veljensä lautamies Antti Tuokkolan avustuksella Niemen uudistilan haltijaksi Teuvan Kauppilassa v. 1754. Jaakko Niemen uudistila todettiin 1770 luvun puolivälissä lähes 578 talarin arvoiseksi.1 Kitin talon omistuksista käräjöitiin 1720-luvun lopulla ja vielä seuraavalla vuosikymmenellä. Renki Juho Sipinpoika haastoi Jaakonpojat oikeuteen ja vaati tarkkaa selkoa tilan omistuksesta. Hänen äitinsä isä oli Heikki Matinpoika Kitti. Äiti ei ollut saanut mitään isänsä raivaamasta tilasta.1 Kitin tila oli 5/12 manttaalia, lunastushinta 45 hopeataalaria, kun vuonna 1766 kun talo lunastettiin perinnölliseksi, samaan aikaan lunastettiin myös Seppälän talo.1 Juho Koskela ehti olla Koskelan isäntänä seitsemän vuotta ja sai talon tuottamaa ennen hänen kuolemaansa, kesäkuun 21 päivää 1730. Koskelassa, leski Liisa Tuomaantytär Koskela jatkaa sinnikkäästi talonpitoa. Heidän tytär Liisa (Elisabeth) vihittiin pian isänsä hautajaisten jälkeen 2.8.1730, lukkari Matti Orren ent. Teirilä kanssa, vanhemmat: Pietari Heikinpoika Teirilä, (s.1679), äiti Priitta Heikintytär o.s. Kauppila, (s.1679). Matti niminen mies ilmaantuu talonpitäjäksi vuonna 1731, mutta hänen tiedot poistuvat isäntäluettelosta kuitenkin samana vuonna. Liisa isännöi vuoteen 1737, jonka jälkeen hän asuu pojan perheessä syytingillä. Liisa kuolee vuonna 1762.
 
Perintöä koskeva sopimus
 
Juuse (Jooseppi) Juhonpoika Koskela esitti syyskäräjillä 1738 sovinnollista perintöä koskevan sopimuksen, jonka mukaan hänen isävainajansa jälkeen hallitsee ¼ manttaalin suuruista kruununtilaa Teuvalla. Perintösopimuksen, jonka mukaan hän ilmoittaa sopineen lankojen, lukkari Matti Pietarinpojan Orren ja Sipi Heikinpoika Luhtalan kanssa Matin ja Sipin vaimojen isänperinnöstä, irtaimen osalta. Jooseppi maksaa heille kumpaiselle kertakaikkisena korvauksena 104 taalaria 31 killinkiä kuparirahaa. Samoin Jooseppi sitoutuu maksamaan perintönä raihnaiselle naimattomalle sisarelleen Britalle saman summan, mikäli hän haluaa siirtyä asumaan omilleen. Jos Jooseppi elättää ja hoitaa häntä tämän kuolemaan asti, pitää hän perinnön itsellään maksuksi tästä huolenpidosta. 3
Pitkä riita käytiin 1700-luvun puolivälissä. Paavolan lesken kuoleman jälkeen. Talolliset Juho Muotio, Jooseppi Koskela, Jaakko Närvä vaativat naapuri Simo Paavolan perintöosuutta, kymmenen vuotta sitten kuolleen lesken jäämistöstä. Hänellä oli kaksi poikaa ja 5 tytärtä, eikä pienistä perinnöistä päästy sovintoon. 1 Kruununtalonpojat Antti Kittilä ja Jooseppi Koskela astuivat oikeuden eteen ja ilmoittivat keskenään sovitusta Larvarääsön niitystä syntyneestä kiistasta. ”Minä Antti Kitti olen haastanut näille käräjille lankoni Jooseppi Koskelan Latvarääsön niitystä syntyneestä kiistasta. Niitty on aikaisemmin kuulunut asumaani Kitin uudistilaan, mutta edellä mainittu lankoni on sitä käyttänyt tähän saakka hyväkseen. Niitty kiistan olemme sopineet keskenämme kuitenkin niin, että minä Antti Kitti, käytän ja korjaan tästä lähtien Lararääsön nevaniityn heinät sekä läntiseltä 273-osalta, kun taas minä Jooseppi koskela, käytän hyväkseni sen itäistä 1/3-osuutta. Tämä nevaniitty sijaitsee varsinaisen Rääsön niityn takana, joka puolestaan kuuluu kokonaisuudessa Jooseppi Koskelalle. Näin kumpaisenkaan ei tarvitse tunkeutua toisen omalle alueelle.2
 
Taulu 1
Koskelan, perhetaulu
Juho Heikinpoika Koskela ent. Kitti, k. 21.5.1730, isäntä (1724-1730)
Puoliso, Liisa Tuomaantytär, s. 1679, k. 13.3.1762, isäntä (1730-1737)
Lapset,
1) Elisabet, s. 30.9.1714, k. 3.5.1774, vihitty 2.8.1730 lukkari, Matti Orre ent. Teirilä, s. 2.2.1702, k.22.12.1784 Teuvalla
2) Brita Koskela, s. 19.9.1716, k. 3.2.1740 naimaton.
3) Susanna, s. 1719, k. 29.1.1776, puoliso, talollinen Sigfrid Luhtala, ent. Harjunpää, s. 1709, k. 8.7.1776 olivat Luhtalan isäntänä (1742-1767), tytär Liisa Sipintytär jatkoi talon ohjaksissa, Ilmajoelta tulleen puolison Juho Heikinpojan kanssa, (1769-1774). Sigfridin vanhemmat: Henrik Simonpoika Harjunpää, s. 1681, k. 13.3.1747 ja Kaisa Yrjöntytär Luhtala, k. 16.2.1752.6
4) Jooseppi Koskela, s. 29.5.1722, Taulu 2
                                                                                      
Tällä kauppakirjalla Koskelasta tuli perintötalo.
Kuninkaallinen Majesteetti ja Ruotsin valtakunnan Kamarikollegio, me allekirjoittaneet Vapaaherra ja Presidentti sekä kaikkien Kuninkaallinen Majesteettien Ritarikunnan sihteeri ja Kuninkaallinen pohjantähden Ritarikunnan ritari, sekä kaikki kamarineuvokset teemme yhdessä tiettäväksi, että Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa ja meidän kaikkien armollisin Kuninkaamme on syyskuun 19 päivänä v. 1713 antamassa asetuksessa suvainnut suopeasti ilmoittaa mitkä Kruunulle kuuluvat tilat ja asumukset saadaan myydä verotiloiksi sekä miten myynnissä on meneteltävä ja mitä huomioon otettava. Asetuksessa määrätään myös että kauppakirjan laatii Kuninkaall. Kamarikollegio.
 
Hänen Kuninkaallisen majesteetin ja meidän kaikkien armollisen Kuninkaan puolesta ja hänen antamaansa asetusta kuuliaisesti noudattaen olemme siten tällä avoimella kirjeellä luovuttaneet ja myyneet Pohjanmaan läänissä, Korsholman eteläisessä voutikunnassa, Närpiön pitäjän Teuvan kylässä sijaitsevan Koskela n:o 27 nimisen Kuninkaantilan, tilan asukkaalle, Jooseppi Juhonpojalle. Tila käsittää ¼ manttaalia ja siihen on v. 1764 lisäksi liitetty 5/12 manttaalin suuriunen osa Kuninkaall. Majt:lle ja Kruunulle kuuluvaa vuokramaata. Tila myydään verotilalle kuuluvine perintö- ja omistusoikeuksineen 74 hopeataalarin ja 24 hopeaäyrin hinnasta. Jonka ostaja on läänin Veromestari Jaakko Widmanin tänne lähettämän alkuperäiskuitin mukaan, täysin maksanut 23. lokakuuta v. 1766.
Mikäli tilalta maksettava vero arvioidaan tulevissa mittauksissa ja verollepanoissa nykyistä korkeammaksi, voi tilan omistaja silloinkin turvautua tähän Verokirjeeseen ja Lääninkonttorin tähän merkitsemään kuittaukseen tilaan liittyvästä Kruunun maasta aiheutuneen lunastusmaksun suorituksesta, joka perustuu yleisen rahvaan valituksen johdosta v. 1741 annetun Kuninkaall. asetuksen 30. §:än.
Hänen Kuninkaallinen Majesteettiinsa ja Ruotsin Kruunu luovuttavat täten tehdyn kaupan johdosta edellä mainitun, Pohjanmaan läänin, Korsholman eteläisen Voutikunnan, Närpiön pitäjän Teuvan kylässä sijaitsevan ¼ manttaalin suuruisen Koskela n:o 27 nimisen tilan, johon v. 1764 on liitetty 5/12 manttaalin lisäosa, ja antaa sen nykyisen asukkaan, talollinen Jooseppi Juhonpojan omistukseen, hänen vaimolleen, lapsilleen ja perillisilleen ja myös perillisten perillisille, rakennuksineen, maineen, peltoineen, niittyineen, metsineen, ulkotiluksineen, kaloineen, ja kalavesineen, myllyineen ja myllypaikkoineen, torppineen ja torpanpaikkoineen ja kaiken muun mukaan kuuluvan, sekä märän että kuivan, sekä lähellä että kauempana, mitään paitsi jättämättä kaikesta siitä, mitä tilaan kuuluu tai laillisesti pitää kuulua ja laillisesti siihen on saatavissa, nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi perinnöllisenä verotilana ikuisen omistuksen oikeudella, niin pitkälle kuin laki mahtaa. Tämä sopimus rajoittaa kuitenkin tilan metsäalan siihen osuuteen, jonka tila metsien isojaossa on manttaalinsa mukaisesti saava.
Mikäli tilan omistaja tai hänen perillisensä haluaisivat tulevaisuudessa myydä tai muulla tavoin siirtää omistuksensa perimisoikeutta vailla olevalle ulkopuoliselle, velvoittaa Hänen Kuninkaall. Majesteetti ja Kruunu tilan omistajan tai hänen perillisensä ensin tarjoamaan tilaa Kuninkaall. Kollegion lunastettavaksi. Jos tilaa ei silloin lunasteta Kuninkaall. Majt:lle ja Kruunulle, on omistajalla sen jälkeen oikeus kaupitella ja siirtää tila omistusoikeus sille, jonka kanssa hän on asiasta sopinut. Talollinen Jooseppi Juhonpojalle annettu verokirja Koskela n.o 27 nimiseen tilaan Pohjanmaalla. Tila siirrettiin Kruunun Maakirjassa ja veroluettelossa kruununtila-sarakkeesta verotila-sarakkeeseen, Carl Stilman Korsholmassa 4. syyskuuta 1767. Samalla tila mainitaan kuuluvan Korsholman eteläiseen voutikuntaan. 4
 
Kasvattitytär Maria Matintytär
 
Närpiössä 4.2.1793, no 186
Torppari Tuomas Heikinpoika Ojanperä luovutti oikeudelle hänen ja talollinen Jooseppi Juhonpoika Koskelan kesken tehdyn sopimuksen. Allekirjoittaneet olivat sopineet torpparisopimuksen. Jooseppi Juhonpoika Koskela ottaa omistamansa verotalon tiluksille torppariasukkaaksi Tuomas Heikinpoika nimisen miehen, joka aikoo avioliittoon kasvattityttären Maria Matintyttären kanssa. Tuomas saa pystyttää ja rakentaa tarpeelliset torpan rakennukset hevoshaan eteläpäähän, maantien pohjoispuolelle ja raivata sen ympärille kaksi tynnyrinalaa peltoa. Heinäniityksi Tuomas saa suovanalan Kaivanto-ojan alueelta, joka sijaitsee kesä- ja talvitien sekä johdatteen niittyrajan puolivälissä ja lisäksi Korpiladon Viitamäen alta sekä Rääsynnevan pohjoiskulmasta siellä äskettäin tarkastetun maan sellaisessa kunnossa kuin se tällä hetkellä on. Tuomas saa ottaa metsästä ja ajaa kotiinsa tarpeelliset rakennuspuut sekä aitaus- ja polttopuut sekä käyttää vedenhakuun juottokujaa. Tätä torppaa ja siihen annettuja tiluksia saa Tuomas ja hänen vaimonsa aina lastenlapsiin asti asua ja hallita. Tämän sopimuksen allekirjoittamispäivästä kuudenvuoden kuluttua tekee Koskelan talossa työpalvelua heinä- ja elonkorjuuaikana, viikon kumpaisellakin kerralla. Tuomas kykenee sepäntöihin, on hän velvollinen tästä lähtien tehdä Koskelan talossa kaikki sepäntyöt. Mikäli Tuomas hankkii itselle ja perheelle paremman asunnon, palautuvat torpan asumukset korvauksetta Koskelan talon omistukseen. Teuvalla 22 joulukuuta 1792.4 Maria Matintytär (s. 1766) oli viiden vanha kun äiti Elisabet Kiili o.s. Koskela kuoli, s. 28.7.1739, k. 24.5.1771. Isä oli Matti Matinpoika Kiili, isäntä Kiilissä, s. 20.8.1736, k. 20.4.1809. Maria meni kasvattityttäreksi isovanhemmille Jooseppi Koskelaan. Näin Marian äidinisä Jooseppi turvasi lastenlapsen tulevaisuuden. 5
 
Torpparin perhetaulu:
Tuomas Heikinpoika Ojanperä sitten Koskela, s. 24.10.1761, k. 24.5.1830, puoliso, vihitty 28.10.1792, Maria Matintytär Kiili, Koskela, s. 12.1.1766, 28.8.1840. Marian äiti Elisabet Joosepintytär Koskela, s. 28.7.1739, k. 24.5.1771 ja Matti Matinpoika Kiili, isäntä, s. 20.8.1736, k. 20.4.1809.
Lapset,
1)      Henrik, s. 21.11.1798
2)      Ulrika, s. 10.1.1800, puoliso, Matti Matinpoika Piikkilä, s. 2.11.1800, lapsi syntyi Koskelassa, Matti Matinpoika, s. 13.3.1829. Matin veli Jaakko Matinpoika, Taulussa 5
3)      Joosef, s. 9.7.1803,
4)      Samuel, s.17.8.1810, kuoli pienenä.
 
Taulu 2
Isäntänä (1739-1774):
Jooseppi Juhonpoika Koskela, s. 29.5.1722, k. 28.4.1797 Teuva
Puoliso, vihitty 24.9.1738, Maria Sipintytär os. Tuokkola, s. 11.5.1717, k. 11.11.1807 Teuva.
Lapset,
1) Elisabet, s. 20.8.1739, puoliso Matti Matinpoika Kiili, torpparin perhetaulu.
2) Anna, s. 15.4.1741, puoliso Juho Björni
3) Sigfrid, s. 5.2.1743, kuoli pienenä.
4) Jacob, s. 19.7.1744, hän asuin Perttu (Bertil) Koskelan perheessä.
5) Maria, s. 26.9.1746, kuoli pienenä.
6) Erkki, s. 14.4.1748, sai torpan paikan maantien pohjoispuolelta.
7) Antti, s. 20.10.1751, peri ½ Koskelasta, Taulu 3
8) Maria, s. 30.6.1753, kuoli pienenä.
9) Perttu, s. 16.8.1754, peri ½ Koskelasta, Taulu 8
10) Lapsi, s. 25.5.1758, k. 25.5.1758.
11) Anna, s. 11.10.1759, vihitty 30.9.1781, Johannes Antinpoika LillÀro, s. 25.6.1754.
 
 
Jooseppi Koskelan kaikki aikuiseksi varttuneet lapset jäivät Teuvalle. Tyttäristä vanhin Elisabeth avioitui, talollinen Matti Matinpoika Kiilin kanssa. Tytär Anna avioitui Juho Björnin kanssa. Poika Jacob asui veljensä Pertun perheessä naimattomana. Talollinen Jooseppi Koskela luovutti kirjallisen sopimuksen, joka oli tehty hänen itsensä, hänen isänsä ja hänen sisarustensa kesken. Sen tarkka sanamuoto on seuraava: Tämän sopimuksen allekirjoittajat, minä Jooseppi Koskela ja minun poikani Antti ja Perttu Joosepinpojat, olemme sopineet siten, että he jakavat kuolemani jälkeen omistuksessani olevan perintötalon Teuvan kylässä ja kaiken sen, mitä talon kiinteään omaisuuteen kuuluu, sekä lunastavat muiden perillisten perintöosuudet siten, että kumpainenkin maksaa jokaiselle etukäteen viisi riikintaalaria 26 killinkiä 8 runstykkiä. pojalleni Erkille annetaan maantien pohjoispuolelta, hevoshaan eteläpäästä sekä vieressä oleva Kaivantojen niitty ja vielä Nevantaka niminen, kahden heinäsuovan niitty suon takana.  Tästä korvauksena Erkin on tehtävä kahdenkymmenen vuoden kuolemastani yksi työpäivä viikossa pojalleni Antille ja toinen viikoittainen työpäivä pojalleni Pertulle. 7 Anti Koskela vihittiin, v. 1776 talollisen tyttären Vappu Juhontytär Perttulan kanssa. Vapun isä oli Juho Matinpoika joka oli Perttulan isäntänä (1742-1760). Antti Koskela ehti olla lyhyen aikaa isäntänä, hän kuolee nuorena, 32 vuoden ikäisenä, vuonna 1783. Hänen perintönsä jaettiin omaisille. Jäämistössä on mainittu neljä hopeapikaria, tinatuoppi sekä tinainen kynttilänjalka. Lisäksi jäämistössä mainitaan lammasnahkaturkki, sinisellä päällisellä, valkoinen- ja kaksi harmaata sarkatakkia, koirannahkarukkaset sekä kymmenen palttinapaitaa.1 Antin jälkeen isännäksi alkaa hänen poika Juha, s. 1778. Hänet vihitään v.1798, talollisen tyttären Kaisa Niilontytär Hakala kanssa, s.1777. Kaisan kotitalo Hakala oli niin ikään sukutalo, joka oli vuonna 1576 perustanut Matti Heikinpoika, talo on kulkeutunut isältä-pojalle. Koskelan toisen puolen talosta perinyt Perttu Joosepinpoika Koskelan hääkellot soivat nyt vuorostaan vuonna 1781. Perttu Koskela s.1754, alttarille astui Liisa Antintytär Vähäaro, s. 1757. Liisan isä talollinen Antti Antinpoika Vähäaro, s. 1723, morsiamen äiti Susanna Olavintytär Nori, s. 1724.
 
Koskelan talo jaetaan ensimmäisen kerran
Närpiön talvikäräjillä 1798, talolliset Perttu Joosepinpoika ja Juho Antinpoika Koskela, pyysivät maanmittaria, joka määrättäisiin toimittamaan Koskela 5/6 manttaalin suuruisen tilan, jaon kolmeen yhtä suureen osaan. Anomuksen tueksi he esittivät seuraavan maanmittauskirjan: Teuvalla v. 1770 toimitetun, peltoja ja niittymaita koskevan Isojaon yhteydessä laaditun maanjakopöytäkirjan mukaan, joka nyt suunnitellun metsämaiden jaon jälkeen kuuluu Koskela 5/6 manttaalin tilasta muodostetulle Kentta-nimiselle tilalle, ja jonka omistajia ovat sikäläiset talolliset Perttu Joosepinpoika, s. 1754 ja hänen veljen poika Juho Antinpoika, s. 1778 kuuluu puheena olevaan tilaan. Talon kokonaispinta-ala katsottiin olevan 1023 tynnyrinalaa ja 31 kapanalaa, (512 ha). Asiakirjan julkilukemisen jälkeen todettiin, edellä esitettyyn maanmittauspöytäkirjaan perustuen, että Koskela 5/6 manttaalin suuruisen tilan osalta ei ole uhkaa olemassa sen autioitumisesta, ja että se siten voidaan jakaa pyydetyllä tavalla kolmeen osaan. Kihlakunnanoikeus antaa siten tilojen jakamisesta 30.7.1747 annettuun Kuninkaalliseen asetukseen nojautuen luvan sanotun jaon toimittamiseen. Jakotoimituksia suorittavan maanmittarin, herra Eric Forsseen`in tehtäväksi annetaan sanotun jaon suorittaminen lautamiesten Michelsín ja Riipin avustuksella ja heidän tulee laatia jakotoimituksesta asiaankuuluva jakokirja ja luovuttaa sen jakotoimituksen anojille. 8 Kun veljenpoikani, Juho Antinpoika, joka asuu puolta Koskelan tilaa, on valittanut tyytymättömyyttään tilan ja varsinkin sen rakennusten jaon johdosta tilan jaon yhteydessä, niin haluan minä, Perttu Joosepinpoika Koskela antaa hänelle korvauksena vanhan navetan. Juho saa lisäksi ottaa ja käyttää hyväkseen sen lannan mehun, joka sanotun navetan alla on. Sopimus vahvistetaan meidän allekirjoituksellamme. 9  
Ote edesmenneen talollisen,  Jooseppi Juhonpoika Koskelan jäämistöstä, laaditusta pesäluettelosta ja sen perusteella toimitetusta perinnön jaosta. Tämä tehty Koskelan talossa Teuvalla, 16. toukokuuta v. 1797. Kun vainajan edesmenneen tyttären Liisa (Elisabeth) tytär Maria, oli yhdessä miehensä Tuomas Heikinpojan kanssa aikaisemmin anonut ja 22. joulukuuta v. 1792 tehdyllä sopimuksella ja saanut erotettua torppansa tilukset Koskelan maista ja muodostettua niistä erillisen tilan, he peruivat nyt sovitun ratkaisun ja halusivat palata alkuperäiseen torppasopimuksen ehtoihin ja tiluksiin. Tämän seurauksena on edellä mainittu rahasumma 11 riikintaaleria 5 killinkiä ja 4 runstykkiä jaettava nyt ainoastaan poika Jaakon, tytär Annan ja kuolleen tytär Liisan tyttären, Maria kesken. Poikaperillisen osuudeksi tulee siten 5 riitintaalaria 26 killinkiä ja 8 runstykkiä ja tyttären osuudeksi 2 riikintaalaria 37 killinkiä ja 4 runstykkiä. Viimeksi mainittu osuus annetaan tytär Annan miehelle Juho Björnille ja Marian isälle Matti Kiilille. Sekä tytärten osuudet että poika Jaakon osuuden on tässä tilaisuudessa ottanut vastaan äitinsä, leskiemäntä Maria Sipintytär. Edellä olevan otteen oikeaksi todistaa, Wilh Forsman.10  
 
Ulosottovouti ja kruunun nimismies Carl Henrik Juthmanin tekemän esityksen johdosta annettiin talolliselle Juho ja Heikki Pertunpoika Koskelalle toinen lainhuudatus heidän omistamaansa 1/3 manttaalia käsittävään Koskela nimiseen verotilan osaan. Tilaan on liitetty 1/12 manttaalin suuruinen osa kruununluontoista tilaa, jonka asianomistajat ovat osaksi perineet edesmenneeltä isältään Perttu Joosefinpoika Koskelalta. Jäljellä olevan osan he ovat hankkineet omistukseensa edellä kuluneen vuoden toukokuun 8 päivänä tehdyllä sopimuksella. Toisena osapuolena ovat olleet heidän äitinsä Liisa Antintytär ja heidän veljensä Antti Pertunpoika sekä sisarensa Maria Pertuntytär miehensä, talollinen Juho Seppälän kanssa. Tehdyssä sopimuksessa hakijat ovat sitoutuneet antamaan syytingin äidilleen ja luovuttamaan torpanpaikan Antti Pertunpojalle sekä lunastamaan sisarensa Maria Pertuntyttären perintöosuuden maksamalla kumpainenkin hänelle viisikymmentä riikintaalaria valtionvelkaseteleinä. 11
 
Taulu 3, Taulut 3-7
Koskelan ½ talon omistaja, isäntänä (1774-1783)
Antti Joosepinpoika, s. 20.10.1751, k. 14.7.1783
Puoliso, vihitty 13.10.1776, Vappu Juhontytär os. Perttula, s. 24.12.1752, k. 8.11.1815 leskenä.
Lapset,
1) Joseph, s. 7.7.1777, k. 15.8.1777.
2) Juho, s. 28.7.1778, Taulu 4.
3) Tytär, s. 26.2.1781, k. 26.2.1781.
4) Joseph, s. 11.2.1782, k. 1797.
 
Taulu 4
Isäntänä (1799-1825)
Juho Antinpoika Koskela, s. 28.7.1778, k. 16.10.1843 Teuva.
Puoliso, vihitty 25.6.1798, Kaisa Niilontytär os. Hakala, s. 7.11.1777, k. 11.5.1859 Teuva.
Lapset,
1) Ester, s. 24.12.1798
2) Ulrika, s. 6.2.1800
3) Samuel, s. 22.9.1804
4) Maria, s. 8.9.1806, Taulussa  5
5) Juha, s. 26.5.1810
6) Klaara, s. 5.5.1815
7) Elisabet, s. 9.9.1817
 
Taulu 8, taulut 8-9
Koskelan ½ talon omistaja, isäntänä (1774-1826)
Perttu Joosepinpoika, s. 16.8.1754, k. 21.3.1826.
Puoliso, vihitty 1781,Liisa Antintytär os. Vähäaro, s. 19.1.1757, k. 1833.
Lapset,
1) Hedvig, s. 26.8.1783, k. 19.10.1783.
2) Antti, s. 16.8.1785
3) Juha, s. 4.4.1789, Taulu 9
4) Maria, s. 29.9.1791
5) Henrik, s. 3.1.1799
 
Taulu 9
Isäntänä (1830-1844)
Juho Pertunpojan, s. 4.4.1789
Puoliso, vihitty 2.12.1819, Albertina Heikintytär os. Ojanperä, s. 4.1.1796, k. 6.1.1844.
Lapset,
1) Johan, s. 17.3.1822, k. 2.6.1822
2) Johan, s. 9.10.1824.
3) Henrik, s. 3.2.1821, k. 15.4.1821
4) Joseph, s. 3.2.1830, k. 23.2.1830.
5) Maija Liisa, s. 4.3.1833, k. 11.12.1836.
6) Klaara, s. 5.5.1837.
 
Antti Koskela (s.1785), äidiltään saama perintö
 
Liisa Antintytär Koskela o.s. Vähäaro, s. 19.1.1757, kirjallinen testamentti.
Pöytäkirjan ote Närpiön ja Teuvan käräjäkunnan lakimääräisillä syyskäräjillä, jota pidettiin Klemets’in kapteenin talossa Näsbyssä 13. syyskuuta 1831.
§ 132, Lautamies Matti Teirilälle annettiin vapautus lautamiehen tehtävästään, koska käräjälautakunnan tuomiovaltakelpoisuus ei siitä häiriintynyt, ja hän sai luvan esiintyä käsillä olevassa asiassa Teuvalta kotoisin olevan torppari Antti Pertunpoika Koskelanedusmiehenä. Hän ilmoitti, että asianomistajan äiti, leski Liisa Antintytär Koskela on menneen vuoden heinäkuulla 25 päivänä antamallaan kirjallisella testamentilla määrännyt asianomistajan kaiken irtaimen omaisuutensa perijäksi. Asiamies pyysi sen johdosta, että testamentin sisältö merkittäisiin nyt oikeuden pöytäkirjaan pyytäen samalla oikeutta ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin asianomistajan olisi ryhdyttävä jotta testamentti tulisi lainmukaisesti valvotuksi, vaikka testamentin antaja olikin vielä elossa. Pöytäkirjaan merkityn testamentin sisältö oli näin kuuluva: Minä testamenttaan ja luovutan tällä määräyksellä kaiken irtaimen omaisuuteni, olkoonpa se mitä laatua tahansa, Perälän kylässä asuvalle pojalleni, torppari Antti Pertunpoika Koskelalle, hänen vaimolleen, lapsilleen ja muille perillisilleen. Hän saa mainitun irtaimiston haltuunsa ja hallintaoikeuden siihen heti kuolemani jälkeen. Tämä määräys on annettu kypsän harkinnan jälkeen täysissä hengenvoimissa, mikä todistetaan, Teuvalla 25 heinäkuuta 1830. Todistavat, asiakirjan laatija Zacharis Toppelius, Matti Teirilä, lautamies, Liisa Antintytär Koskela, Perttu Koskelan leski. 12
 
Juho ja Heikki Pertunpojan kiinnekirja
 
Minä, Johan Neuman, joka on Korsholman eteläisen tuomiokuntaan kuuluvan Lapväärtin sekä Närpiön ja Teuvan käräjäkuntien varatuomari ja virallisesti nimitetty istuvan käräjätuomarin sijainen, teen tiettäväksi, että istuessani 24. huhtikuuta v. 1828 Närpiön ja Teuvan lakimääräiset talvikäräjät Hannuksen talossa Näsbyssä, seuraavien lautamiesten avustamana.
Erik Snickars, herastuomari Henrik Joppas, henrik Lillmaars, Michel Ivars, Hans Rätts, Paulus Rask, Gabriel Lillbåsk, Matti Teirilä, Carl Bäck, Fredrik Suksi, Michel Klockars ja Johan Finne.
Oikeuden eteen astui ulosottomies ja kruunun nimismies Carl Henrik Juthman talollisen Juho ja Heikki Pertunpoika Koskelan asiamiehenä, anoen kiinnekirjaa Koskela nimiseen 1/3 manttaalia käsittävään verotilaan, johon liittyy lisäksi hallintaoikeus 1/12 manttaalia käsittävään kruununluontoiseen tilaan. Sanotun tilan ovat hakijat keskenään puoliksi perineet heidän edesmenneeltä isältään Perttu Joosepinpojalta ja osaksi hankkineet omistukseensa viime vuoden toukokuun 8 päivänä tehdyllä kirjallisella sopimuksella, jonka toisena sopijapuolena ovat heidän äitinsä Liisa Antintytär sekä heidän veljensä Antti Pertunpoika ja sisarensa Maria Pertuntytär yhdessä miehensä, talollinen Juho Seppälän kanssa. Sopimuksen mukaan Juho ja Heikki Pertunpoika antavat syytingin äidilleen ja luovuttavat torpantilan veljelleen Antti Pertunpojalle sekä lunastavat sisarensa Maria Pertuntyttären perintöosuuden maksamalla kumpainenkin 50 riikintaalaria valtionvelkaseteleinä. Hakijoiden asiamies esitti oikeudelle erillisiä lainhuudatuskirjoja, joista ilmeni, että hakijat ovat saaneet kyseiseen tilaansa kolme lainhuutoa, joista ensimmäinen 21.4.1827, toisen 22.11.1827 ja kolmannen näillä käräjillä 14.4. Liisa Antintytär oli viime vuoden syyskäräjillä jättänyt suullisen moitteen hakijoiden lainhuudatusanomusta vastaa, mutta oli perunut kuitenkin myöhemmin moitteensa. Muita moitteita ei lainhuudatuksista ole jätetty, vaikka sukulunastustarjous on ollut esille pantuna käräjähuoneen ovella ja kuulutettu sen lisäksi käräjäkunnan kirkoissa. Sen johdosta oikeus katsoi aiheelliseksi vahvistaa Maakaaten 4 luvun 1§:n sekä maan perimisestä maaseudulla ja sen lainhuudatuksesta 13.6.1800 annetun Kuninkaall. asetuksen nojalla tilan saannon sitovaksi ja pysyväiseksi. Tämän johdosta hakijat, Juho ja Heikki Pertunpoika Koskela julistettiin laillisiksi omistajiksi 173 manttaalia käsittävään Koskela nimiseen verotilaan.13
 
Koskelan uuden isännän sukujuuret Hämeenkyrössä
 
Juho Antinpoika Koskelan tytär Maria Juhontytär Koskela, vihittiin v. 13.10.1826, Jaakko Matinpoika Piikkilän kanssa, s. Teuvalla 24.11.1793. Jaakosta tuli Koskelan seuraava isäntä, Antti Koskelan perimään talon puolikkaaseen. Jaakko ehti olla naimissa kolme kertaa, kaikista avioliitoista syntyi lapsia, ja lapsia syntyi yhteensä 23. Jaakon äiti oli Teuvalaista sukujuurta, Anna Matintytär Piikkilä o.s. Frasa. Hänen vanhemmat: Matti Matinpoika Frasa ja äiti Liisa Heikintytär os. Kentta. Jaakon isän sukujuuret tulevat Hämeenkyröstä, isä oli Matti Juhonpoika Piikkilä ent. Tullu, s. Karkussa 1756, hän oli Piikkilän uudistilan perustaja Teuvalla. Hänen isä oli syntynyt Hämeenkyrössä Tullu nimisellä tilalla vuonna 1730. Oli avioitunut Karkussa, Kaisa Antintytär Koljaan kanssa, joka oli syntynyt Karkussa 1726. Sukujuuret johtavat ainakin Hämeenkyrössä Vesijärven Muotian perintötila, jonka isäntänä Johan Muotia oli (1565-1592) Hämeenkyrön Palossa Makkaruksen perintötila, jonka isäntänä Olof Envalds Makkarus oli (1540-1665). Lisäksi Hämeenkyrön Sasin ratsutila, jonka isäntänä, kuudennusmies Jacob Eerikinpoika Sasi oli, s. 1630. Kirkonkirjassa on merkitty Jaakon kohdalla, että muutti Teuvalta Karkkuun, hän meni sinne isovanhempien luo, koska suku oli siellä, hän palasi kuitenkin takaisin Teuvalle v. 1816 ja ryhtyi Koskelan isännäksi. Koskelan emäntä Maria Juhontytär on Koskelan sukua alenevassa polvessa, hän kuoli nuorena. Hän ehti kuitenkin synnyttää kolme lasta. Poika Juho Koskela jatkaa talossa seuraavana isäntänä, puoliso Maria Juusentytär o.s. Teirilä.
 
Taulu 6
Jaakko Matinpoika Koskela ent. Piikkilä perhetaulut:
Juha Erkinpoika Tullu, s. Hämeenkyrössä 25.12.1730, k. Karkussa 27.7.1776, 72 vuoden ikäisenä keuhkotautiin. Vihitty 1751 Karkussa, Kaisa Antintytär os. Koljaa, s. Karkussa 13.11.1726. Vanhemmat Karkussa: Anders Niilonpoika Coljaa ja Maria Matintytär.
Lapsi,
Matti, s. Karkussa 17.1.1756. Taulu 7
 
Taulu 7
Matti Juhanpoika Piikkilä ent. Tullu, s. Karkussa 17.1.1756, k. Teuvalla 16.7.1825. Piikkilän uudistilan perustaja Teuvalla. Vihitty, Teuvalla 23.10.1785 Anna Matintytär os. Frasa, s. 3.11.1760, k. 31.10.1842 Teuvalla. Vanhemmat Matti Matinpoika Fras, s. 1702 Närpiössä,k. 29.12.1774 Tauvalla ja Liisa Heikintytär os. Kentta, s. 28.8.1717, k. 5.12.1767.
Lapset, syntyivät Äystöllä,
1)      Juha, s. 15.12.1786.
2)      Antti, s. 26.11.1790
3)      Jaakko, s. 24.11.1793, Taulu 5
4)      Maria, s. 25.11.1796
5)      Matteus, s. 1.11.1800
6)      Lisa, s. 13.11.1806, k. 30.9.1807
7)      Klaara, s. 13.11.1806, k. 4.11.1807
 
Taulu 5
Koskelan vävy, talon isäntä (1826-1853)
Jaakko Matinpoika Koskela ent. Piikkilä, s. 24.11.1793, k. 17.9.1869 Teuvalla.
Jaakko oli kolme kertaa naimissa, hänelle syntyi yhteensä 23 lasta.
  1. puoliso, vihitty 13.10.1826, (Taulusta 4), Maria Juhontytär Koskela, s. 8.9.1806, k. 26.9.1831 Teuvalla. Tästä avioliitosta syntyi kolme lasta.
  2. puoliso, vihitty 11.5.1833, Helena Mikontytär os. Männistö, s. 14.8.1806, k. 4.6.1845. Vanhemmat: Mikko Matinpoika Männistö, s. 9.9.1770, ja Susanna Matintytär o.s. Kiili, s. 8.4.1769. Tästä avioliitosta syntyi kolmetoista lasta.
  3. puoliso, vihitty 6.1.1848, Maija Liisa Tuomaantytär os. Teirilä, s. 29.3.1822, k. 24.5.1905. Vanhemmat: Tuomas Matinpoika Teirilä, ent. Mänty, s. Jurvassa 13.11.1770, k. Teuvalla 22.1.1832 Teuvalla ja Saara Juhantytär os. Perä, s. Jurvassa 25.4.1779, k. Teuvalla 30.8.1831. Tästä avioliitosta syntyi seitsemän lasta.   
 
Kiittäen Leijo Ketoa, asiakirjojen käännöstyöstä. Sekä edesmennyttä Mauri Rantakoskea ja hänen läheisiä mittavasta käräjäpöytäkirjakokoelmasta, joka saatiin julkaistavaksi.
 
Lähdeviittaukset:
Kirjoittajan keräämän aineiston lisäksi olen käyttänyt Heli Saarisen, Helena Kalevan ja Martti Perttulan laatimia sukuselvityksiä, Hämeenkyrön, Karkun, Närpiön, Teuvan kirkonkirjoja.
 
1.   Ranta Raimo ja Sarvas Anja, Teuvan Historia vuoteen 1795. s 352, s 353, s 343 s 370, s 377, s 398, s 383
2    Närpiö, 2.11.1752
3.   Närpiö, 27.9.1738
4.   Närpiö, 9.9.1767
5.   Närpiö, 4.2.1793, no 186
6.   Närpiö, 30.10.1759
7.   Närpiö, 30.3.1778
8.   Närpiö, 5.3.1798
9.   Närpiö, 6.11.1798
10. Närpiö, 16.5.1797
11. Närpiö, 22.11.1827
12. Närpiö, 13.9.1831
13. Närpiö, 24.4.1828
 
©2017 layout8 - suntuubi.com