Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Karjalan retki

Kesäkuulla 2018 kannaksen retki alkoi Pohjanmaalta aikaisin aamulla kohti Niiralan raja-asemaa. Muodollisuudet tullissa ovat aina täynnä mielenkiintoa ja pitävät matkalaisissa pientä jännitystä. Totisena, ilman hymyn häivää selviää passintarkastuksessa parhaiten.

Matkanjohtaja lehtori evp.  Eero Paavola opasti missä mitäkin taistelua käytiin ja tuntien alueiden historiaa hän kertoi niiden vaiheista ja tiesi kenen kuuluisan suvun juuret ovat tämän historiallisen reitin varrella.   

Matkalla ohitimme Ruskealan joka tunnetaan marmorista. Matka jatkui kohti yöpymispaikkaa Jänisjärve rannassa olevaan Erämaa Hotelliin jossa on 30 tasokasta huonetta sekä hyvä aamupala. Rantasauna mistä Jänisjärvessä uintimahdollisuus joka kuitenkin on kylmää vielä kesäkuulla. Järvellä huristivat veneillä ja skootterilla turistit. Pienimuotoinen eläintarha oli alueella mistä löytyy eksoottisia eläimiä. Eläintarhan ja alueen turvallisuuden vuoksi petoja vastaan on rakennettu korkea verkkoaita.

Jänisjärvi

Jänisjärven pohjois- ja eteläpäästä suomalaiset soturi kulkivat rintamalle jatkosodassa. Järvi syntyi meteoriitin iskiessä ja syvin kohta on 57 m, keskisyvyys 12m. Järvestä laskee Jänisjoki Laatokkaan Läskelän kautta, missä vesistössä on koskia sekä ”Musta Kivi” huvikeskus. Koskikohtauksia on kuvattu Suomalaisiin elokuviin Tauno Palon aikana.

Särkisyrjä     

Ohitimme Särkisyrjän ja saavuttiin Sortavalaan joka Neuvostoaikaan oli suljettu sotilaskaupunki. Kaupungilla on pitkän historian jona aikana on kokenut usean täydellisen tuhon. On ollut tärkeä kauppapaikka jo 1500-luvulla. On kuulunut Ruotsiin vuodesta 1617 ja sai kaupunkioikeudet 1632. Tuhottiin perusteellisesti 1700-1721. Kaupungissa oli useita kouluja kuten mies- ja naisseminaari sekä pappisseminaari 1880-1. Rautatien saatiin joka kulki Viipuriin 1893. Raamattujen kirjapaino jonka rakennus on vielä samassa paikassa.

Sortavala, Lumivaara, Kurkijoki

Sortavala jäi taakse kun jatkoimme Laatokan rantatietä kohti Rautalahtia jonne oli 20 km. Valamon luostariin olisi ollut täältä lyhyt matka. Edessä oli Lahdenpohja missä oli Laatokan laivaston päätukikohta, Huuhanmäen kasarmit, Viipurin rykmentti 1933-40. Lumivaara, Kurkijoki ja Hiitola ohitettiin Jatkoimme Sortanlahteen joka on 36 km Käkisalmen eteläpuolella. Saavuttiin satamaan ja laivalla matkasimme Konevitsan Luostarisaareen. Konevitsan luostarisaari on vasta viimevuosina tullut turistikohteeksi. Talvisodan aikana siellä oli Kannaksen lohkon esikunta. Konevitsan kaksi 6 tuuman tykkiä suojelivat satamaa. Jatkosodassa muodostettiin Osasto K Laatokan meripuolustukseen.

Konevitsa

Konevitsan Luostarisaari on 6 km pitkä ja 2 km leveä. Valamoon on matkaa 60 km. Luostarin alueen oppaana toimi munkki joka kertoi alueen historiasta. Luostarialueen kunnostustyöt oli käynnissä ja kiire tuntui työmiehillä olevan, liekö isopomo tulossa kylään. Saarelle syntyi 1393 Novorod.  Arseni Jumalansynnyttäjän syntymä kirkko Maria. Luostari tuhottiin 1577 ja 1611 ruotsalaisten toimesta. Nykyinen umpipihallinen Luostari alue rakennettiin uuteen paikkaan 1800 ja 1900 – lukujen aikana. Munkit kuuluvat Valamon veljestöön ja 1991 alkoi alueella uusi elämä ja nykyään toimii 20 munkin voimin.

Konevitsan kohdassa löytyy Pyhäjärvi ja Laatokan rantaa etelään päin on Metsäpirtti ja siitä jonkun matkaa etelämpänä kulki vanha raja. Metsäpirtin yläpuolelta laskee Taipaleen joki Laatokkaan joka saa alkunsa Vuoksen virtana Suomesta Saimaalta saakka. 

Taipaleen taisteluissa talvisodassa oli 2.12.1939-13.3.1940. Einari Vihma johti 7.divisioonaa ja ev. Niilo Heersalo johti 21.divisioonaa. Vastassa oli V.F. Jakovlevin johtama 7A. Koukkuniemi menetettiin 6.-7.12.1939.

Talvisodassa JR23

Jalkaväkirykmentti 23 (JR23) ev. Matti Laurilan johtama joka tuli kuuluisaksi Taipaleen taisteluista, mutta kävi sodan loppuvaiheessa ankaria taisteluja myös Vuosalmella, Äyräpäässä. Joukot saapuivat junalla Seinäjoelta 18-19.10.1939. Olivat Käkisalmen meijerillä. Ennen sodan syttymistä olivat linnoitustyössä Räisälän Unnunkosken ja Kivipellon kylissä sekä Särkisalon Korpelan kylässä, ainakin Jurvasta tulleet, mukana oli enoni.

30.11.1939. Vääpeli ilmoitti aamulla klo 9.00 kaikki lomat on peruttu, sota syttyi. Komppanian pääasialliseksi taistelualueeksi Taipaleenjoella Kirvesmäen lisäksi Terentilän ja Linnakankaan alalohkot. Rintamavastuun rykmentti otti 17-27.12. jonka jälkeen pääsivät lepoon 6 tammikuuta asti. Vuodenvaihteessa liitettiin eversti Aarne Blickin komentama 7. divisioona joka oli entinen 10.divisioona. 

9.12.1939 Komppania saapui Terentilään menevän maantien varteen ja siihen valmiusasemiin. Kiireesti kaivauduttiin asemiin tykistötulen varalle.  Komppanian ensimmäinen haavoittuminen stm. haavoittui. Kentan ja Hiironiemen ryhmät siirtyivät toiseen paikkaan. Hetkeä myöhemmin tuli vihollisen kranaatti keskitys joka tuli vanhaan paikaan ryhmien suojahautojen väliin. Kaikki olisivat tuhoutuneet jos olisivat siellä vielä olleet. 4.Ryhmän eteen putosi kranaatti joka jäi onneksi suutariksi. 16.12. Jouduttiin etulinjaan vaihdos kapt. Rosenlevin pataljoonan tilalle. Oikea reuna oli Kaarnajoki ja siitä itään olevaan tiehen. Joukkojen lohkot olivat vasemmalta I, II, III ja IV joukkue. Ankara tykistökeskitys etulinjaan joka osui parhaaseen hevoseen joka kuoli. 18.12. Komppania menetti toisen miehen. Aliupseeri haavoittui 21.12. kranaatin sirpale osui vasempaan käsivarteen. Alikersantti oli tarkkampuja joka oli onnistunut osumaan useampaa vihollista. Jouluaaton jälkeisenä päivänä oli vihollisella ankara tykistökeskitys ja odotettiin heidän hyökkäystä Pärssisen ja Terenttilän suuntaan.

26.12. Komppaniaa kohtasi raskas menetys. Laivatykki ampui Laatokalta II joukkueen korsua. Kranaatti lävisti korsun eteisen katon  ja samalla räjähti. Sisällä korsussa seitsemän miestä kuoli, 15 haavoittui ja sisällä olleet seitsemän selvisivät naarmuitta. Jokainen päivä loppuvuodesta oli vihollisella ankaraa tykistötulta, niissä tuli lisää haavoittuneita.

Rintamavastuun otti JR28 ja 30.12.  JR23 siirtyi telttamajoitukseen kunnes aika pian tuli käsky siirtyä korsumajoitukseen Terentilään. Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaatui komppanian päällikkö. Tammikuun alun rintamavastuu oikearaja Mustaoja ja vasen raja Terentilän maantie. Tiedusteluja tehtiin suksilla ja vihollinen oli kaivautunut hyvin lähelle etumaastoon ja ampui välillä ankarasti konekiväärillä. 8.1. aloitti vihollisen tankit tekemään raivaustyötä lohkon edustalla. Aamulla selvisi, että kaikki vihollisen tuhotut tankit oli vedetty pois. 7-16.1.1940 käytiin ankarat taistelut Taipaleen jokeen laskevan Mustaojan yläjuoksulla, mukaan lukien Niittykasematti ja Metsäkasematti eli kantalinnoituksiin kuuluneiden 1920-luvulla tehtyjen säästöbetonisten konekivääriasemien hallussapitoa koskeneita taisteluja.

14.2.1940 on päiväkirjaan kirjoitettu. ”Ankara mutta kunniakas päivä komppanialle” Komppania joutui kokonaisuudella torjumaan vihollisen kovan hyökkäyksen. Tällä kertaa vihollisen kova hyökkäys kohdistui kaikkia tukikohtia vastaan. Taisteluissa kaatui useita ja haavoittui. Ankarat taistelut jatkuivat ja meikäläisten puolustus piti. Eversti Laurila kiitti liikuttuneena 20.2. pataljoonan upseereita, aliupseereita ja miehistöä. Hän sanoi mm. tämän lohkon puolustuslinjan te olette ansainneet, sankarin nimen.

27.2.1940 JR23 pääsi Taipaleenlohkon Terentilän ja Mustaojan etulinjasta lepoon. Komppania saapui illalla klo 20.00 Ahtolan kansakoululle. Kuukaudeksi oli luvattu lepoa. Komppania oli menossa nukkumaan ja osa jo oli syvässä unessa kun tuli käsky keskellä yötä klo 1.00. Ennestään väsyneiden yöunet jäivät kovin lyhyeksi. Tunninpäästä autokuljetuksella lähdettiin kohti Äyräpäätä – Vuosalmen Pihtisillan kylään saavuttiin klo 3.00. JR23 joutui taistelemaan Vuosalmen tulimyrskyssä. Vuosalmen – Äyräpään suunnalla oli syntynyt miestappioita ja siellä tarvittiin tulitukea.

29.2. päivällä siirtyivät I ja II joukkue Vasikkasaareen ja III joukkue Mustasaareen. Komppanialle alistettiin 4 konekivääriä, kranaatinheittimiä sekä tykistö. Taistelut alkoivat seuraavana päivänä Äyräpään harjanteella ja kirkonmäellä ja Vuoksen saarilla alkoivat kovat taistelut. Pölläkkälän suunnalta eteni vihollisen kiivas hyökkäys asemia vasten. Vihollisen hyökkäys torjuttiin. 2.3. tuli tieto aamulla klo 9.00, että Mustasaari on menetetty ja Vasikkasaaresta on jouduttu perääntymään. Siellä oli menetetty melkein kaikki täydennysmiehet ja taisteluissa oli tähän mennessä muutamassa päivässä koettu suuret menetykset.  Määrättiin III komppania kiireesti avuksi. Äyräpään kirkonmäki menetettiin. Etelä-Pohjanmaalta koottu JR23 oli alueella rintamavastuussa. 4. maaliskuuta menetettiin Äyräpäänharjun keskiosa ja kirkonmäki ja Vasikkasaari. Tällöin Kev.Os.8:n siirtyi JR23 vahvistukseksi. Lisäksi alueella taisteli Suomalaisia 2. ja 21 divisioona. Venäläisiä oli suuri ylivoima 6.divisioonaa.

Äyräpään ankarat taistelut jatkuivat yritettiin turhaan vastaiskua 5. maaliskuuta 1940. Silloin Kev.Os.8:n hyökkäsi ja yritti vallata takaisin kirkonmäkeä. Silloin tapahtui mitä ei olisi tarvinnut tapahtua. Hyökkäyksessä Kev.Os.8:n menetti suuren joukon Nurmolaisia miehiä.  Komppanian miesmenetykset olivat muutoinkin talvisodan aikana suuret. Monesta kylästä kaatui useita ja useat suvut kokoivat surua omaisten kaatuessa. Tässä kertomuksessani seuraan enoni matkaa, hän kohtaisi määränpään 3.3.1940 Äyräpään kirkonkohdassa olevassa Mustasaaressa.

___________

Käkisalmi

Käkisalmen Kaupungissa torin laidassa olevassa Hotellissa yövyttiin. Kaupunkikuvassa kadut olivat suoraviivaiset. Kaupunki oli siisti ja rakennuksia oli kunnostettu myös maalattu. Kaupungissa oli kylpylä 1896-1917. Vallankumouksen myötä ulkolaiset poistuivat ja kylpylätoiminta loppui. Rautatierata saatiin 1919. Venäläiset polttivat kaupungin 1941, hyvin vähän rakennuksista säätyi. Täällä on monien tunnettujen kulttuurihenkilöiden sukujuuret.

Käkisalmen linna

Käkisalmen linna ja alue oli kunnostettu hienoksi nähtävyydeksi.  Saarelle rakennettu linnoitus jonka ympäri virtasi Vuoksen haarat. Linnoitus on alkujaan ollut puulinnan, rakennettu 1200-luvulla. Kivilinnaksi rakennettiin 1300-luvulla. Kovat taistelut käytiin 1656-58 jolloin käytiin Ruptuutisota. Kapteeni Olavi Pentinpoika puolusti 171 miehen voimalla ylivoimaista 2500 miehen vihollista vastaan. Venäläisten tappio oli 1000 miestä.

Kiviniemi

Kiviniemen kylässä kunnostettiin maantietä päällystämällä sekä uusittiin kävely ja pyörätietä. Joen rannassa oli talon seinään kiinnitetty mennyttä historiaa valokuvin ja tekstein suomeksi ja venäjäksi. Monen matka evakkoon alkoi myös täältä, jättäen taakseen tutun kotiseudun. Tässä Kiviniemen kohdassa voimakkaana virtaa Vuoksen. Sillan molemmin puolin ovat kosket jotka antavat oman kuohunnan. Vesistö muuttaa nimeään Taipaleen joeksi joka lopulta laskee Laatokkaan. Talvisodan melskeissä Pohjalaiset kulkivat täällä Vuoksen rantaa Äyräpään suuntaan. Sinne meidänkin matka johti kohti Äyräpään kirkonrauniota. Sodan merkkejä oli tienvarressa havaittavissa, poteroja ja juoksuhautoja.

Äyräpään kirkonraunio

Saavuttiin hiljalleen Äyräpään kirkonrauniota. Ensimmäisenä oli vastassa korkea kivinen muistomerkki. Minkä takana oli kumpu jossa oli ollut kirkko ja kohdannut täydellisen tuhon. Kirkkoharju jatkui eteenpäin ja vierivieressä oli ollut poterot ja juoksuhaudat. Luonto oli peittänyt haavat ja isokokoiset puut naamioi kokonaan alueen. Alhaalla virtasi laajalle levittäytyvä Vuoksen vesistö. Kirkon vierestä kulki sodanaikana ponttonisilta lähimpiin saariin ja siitä yli. Jatkosodassa 21.6.-17.7.1944 suomalaisilla oli 7 km pitkä asema. Taistelu harjusta joka menetettiin 9.7. Jolloin venäläiset valtasivat harjun. Suomalaiset siirsi joukkoja Vuosalmen puolelle jossa luotiin uusi sillanpää asema.

Lempaalan järven pohjoispäässä

JR57 oli asemissa 9.6.1944 nykyisen maantieristeyksen kohdalla ev. Yrjö Valkama. 15.divisioona kenraalimajuri N. Hersalo. Venäläisten muistomerkki on vähänmatkanpäässä risteyksestä. Maastossa on näkyvissä laajalla alueilla juoksuhautoja ja ampuma pesäkkeitä.

Lavashovo

Pietarin kaupunki ohitettiin ja jatkettiin kohti rajajokea ja saavuttiin Lavashovon teloituspaikalle jonne on vain 20 km Pietarista. Tienvieressä oli kovin puhutteleva giljotiinilla varustettu muistomerkki ”Molokin kita”. Vastapäätä tietä oli pyöröhirsinen kirkko. Teloituspaikka on kirkon takana aidatun alueen sisällä. Tämä teloituspaikka on löydetty vasta 1989. Muistomerkin on yhdessä 22 valtiota pystyttänyt.

Rajajoki

Rajajoen asemarakennus oli Suomen kaunein asema joka tuhoutui jatkosodassa. Pääpuolustuslinja jossa Valkeasaari, Aleksandrovka. Valkeasaaressa tapahtui läpimurto 10.6.

©2019 layout165 - suntuubi.com