Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

RSS

 Sukutapaaminen Niemenkylässä
07.12.2013 19:42 | Reima Mänty

Sukutapaaminen Niemenkylässä onnistui yli odotusten, kaksi eri kertaan syksyllä. Tapahtuma pidettiin sukutalossa, jossa juuret ulottuvat vuoteen 1699, jolloin Korpi RN:2, niminen talo perustettiin. Lisäksi edellämainittuun vuosilukuun tulee lisätä 57 vuotta, koska perustaja oli oman kylän poika naapurista, johon oli muutaman sata metriä. Tämä Niemen talo oli saanut suvun asukkaat 1642. Aika harvinaista nykymaailmassa, että saan omistaa sukutalon, jossa itse olen 10-sukupolvi, katkemattomassa sukuketjussa. Mitä tällä sukutapaamisella sitten saavutettiin. Aika paljon, saatiin vahvistus sille tarkoitusperälle että on tärkeä koota tiedot yhteen ja julkaista. Paavo Tikkala, peräänkuulutti niitä laulunsanoja, että jostain löytyisi, jotka Jaakko Korpi oli aikoinaan sepittänyt. Muistissa oli pieni pätkä; "Heikkilässä oli hellansuus ratti ja Norrpakassa kipiäpua Matti". Isäni-suvusta Hartvik/Mänty, on kerätty historia ja tehty selvitykset, joka on julkaistu. Nyt on vuorossa äidin puolinen suku. Tästä suvusta on kerätty talokohtainen historia sekä sukupolvia kertova sukuselvitys. Nyt on vuodossa valokuvien ja henkilöihin liittyvän aineiston kokoaminen. Tässä kerätään tiedot nykypäivään asti. Tietojen antaminen ja tietonsa julkaiseminen ei ole tietenkään pakollista. Voidaan jättää julkaisematta, mikäli joku niin haluaa. Kyseessä on Niemenkylän kuusi kantataloa, Niemi, Korpi, Hautala, Tikkala, Riihimäki ja Haaga. Hyvin erikoiseksi tämä kokonaisuus menee, sillä Niemi, Korpi, Riihimäki ja Hautala, kietoutuvat jo perustamisvaiheessa toisiinsa. Toisin sanottuna, ovat samaa sukua. Tikkalan tulee perustaja muualta, mutta toista puolta talossa isännöi, kylän oma poika Korven talosta. Mielenkiintoiseen lisän tähän populaatioon, sukukytkentä Kurikan Oppaan-sukuun sekä Närvijoen Männyn-sukuun, joiden jälkeläisiä kylässä runsain mitoin on. 2000-luvun vaihteessa aloittelin tätä hanketta. Silloin sain hyviä tietoja äidin serkulta, Aarne Heikkilältä, joka teki elämäntyönsä Mouhijärven Osuuspankin johtajana, ollen siellä pitkään valtuuston pj, sekä lukuisissa muissa tehtävissä. Nyt olemme Hannun kanssa, viemässä päätökseen, tätä hanketta. Aarne Heikkilä oli toisenpolven pankinjohtaja. Hänen isänsä Lauri Heikkilä aloitti pankinjohtajana Niemenkylässä, titteli oli silloin vaatimaton, Osuuskassan hoitaja, tätä tehtävää hän hoiti pitkään kotonaan. Harjoitti maa- ja metsätaloutta, siinä sivussa. Yllättävän iso tämä pankkiirien joukko, tässä suvussa on, ainakin yli kymmenen ja mitenkä monta niitä on nykypäivänä, sitä ei vielä tarkalleen tiedä. Onhan sukulainen edustettuna myös Valkoisessa talossa, USA:ssa. Niemenkylässä oli aikoinaan tiilitehdas josta kuljetettiin poltettuja tiiliä mm. Vaasaan, niistä rakennettiin tehtaita, taloja ynm. Kyläläisiä ja vähän kauempaakin oli siellä töissä iso määrä. Näistä vaiheista toivotaan valokuvia ja kertomuksia.

Sukututkiminen ei omalla kohdallani ole ollut hetken huumaa. Tässä harrastuksessa on vierähtänyt jo kolme vuosikymmentä. Eikä vieläkään ole kaikkia tullut selvitettyä. Työ jatkuu ja tuloksia syntyy. Tämänkin harrastuksen piiriin, on hakeutunut niitä jotka osaavat etsiä epäkohtia toisten tekemisistä. Onneksi sellaisten kanssa ei tarvitse olla tekemisissä.  


( Päivitetty: 08.12.2013 20:16 )

 - Reima Mänty | Kommentoi



 DNA-tulos, Skandinaavista alkuperää
07.12.2013 19:37 | Reima Mänty

Mielenkiintoisen DNA-tuloksen sain tilaamalla testin Amerikasta. Jonkilainen aavistus oli, siitä että sukujuureni ovat isä-linjassa alkujaan Skandinaavista alkuperää. Miten testitulokseen suhtautuu, on toki omassa harkinnassa. Olen lukenut sukututkijoiden kommentteja DNA-asiasta keskustelupalstalla. Ihmettelemään jäin, sitä kun joidenkin mielestä DNA-asia on huuhaata. Oli sitten niin tai näin. Joka tapauksessa, näyttäisi siltä että tuloksella on tieteellistä pohjaa. Koska tulosluettelossa on samasta suvusta, mieslinjassa muita henkilöitä, joiden tulos on ihan sama.

Haplotyyppien esiintymisestä ja jakaumasta on voitu jäljittää yksilön etnistä alkuperää ja populaatioiden tai kansojen historiaa. Y-kromosomi periytyy isältä pojalle, joka kertoo historiasta. Kaikkien ihmisten mitokondrioiden kantamuotoon on kirjallisuudessa viitattu raamatullisesti nimellä Eva, ja Y-kromosomien kantamuotoon nimellä Aatami. Minulla on nyt todistettavasti testitulos, joka osoittaa että isältä pojalle linjassa, polveudun Aatamista.

Y-DNA Haploryhmä on isäni-isän linjassa I, Aatami on siis lähtöhenkilö n. 60 tuhattavuotta sitten. Miten ihmiset ovat levittäytyneet eripuolille maailmaa. Ehkä esi-isäni olivat Viikinki-kansaa, joka tarkoittaa Skandinavista alkuperää. Koska tutkimusten mukaan Suomeen I1, reitti kulki n. 6000 vuotta sitten, Pohjois-Ranskan kautta, ehkä Saksa-Tanskan salmien luota, siirtyen Ruotsiin. Ehkä tämä Viikingin-kansa germaanis-skandinaavis asutus rantautui Länsi Suomeen. Suomessa yleisin I-alaryhmä on I1d3a, joka on omassa tuloksessani. Näyttää myös siltä että yli 50% satakunnan väestöstä kuuluu tähän samaan populaatioon, mihin itse kuulun.

Käyttämällä hieman mielikuvitusta, siitä miten suku Pohjanmaalle levisi. Oma isältä-isälle linja polveutuu viisitoista sukupolvea Pohjanmaalla, Opas, Nikkola Hoiska ja todennäköisesti sama kantaisä on myös, Hirvi-Heikki, joka hiihti hirvienperässä satakunnan suunnalta. Kurikan kirkonkirjaan on tallennettu tämä tarina "Hirvi-Heikistä". Näin olle, on selitys jokseenkin ymmärrettävissä.

Ehkä esi-isät ovat välillä olleet myös Roomassa, sillä siellä vanhankaupungin muureilla ja käytävillä tuli sellainen tunne, että täällä esi-isät ovat joskus asuneet. Tähänkin asiaan on selitys, jääköön toiseen kertaan.


( Päivitetty: 08.12.2013 19:57 )

 - Reima Mänty | Kommentit (1)Kommentoi



 ”Jurvassa uutta rytinää muotoiluun”
01.03.2010 15:19 | Reima Mänty

 
”Jurvassa uutta rytinää muotoiluun”
 
Otsikko oli ainakin Sanomalehti Ilkassa lauantaina 27 päivä, Pohjalaisittain melko raflaava, jonka ympärille on luotu paljon odotuksia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, kun asian ympärille on koottu ns. muotoilun kuruja. Varmasti asian ympärillä on enemmän tietoa, kuin mitä jollakin yksittäisellä yrittäjällä on. Valtaosa Suomessa alan valmistajista ovat pienimuotoisia yrityksiä. Yrityksen resurssit kun eivät aina riitä uuden luomiseen. Saati että olisi taloudellisia resursseja kulkea maailmalla haistelemassa kysynnän ja tyylien suuntauksia.
 
Pohjanmaalla ja etenkin Jurvassa, on näitä huonekalualan projekteja ollut viime vuosikymmeninä useita. Mitä niistä on jäänyt alueen yritysten käteen? Tähän kysymykseen onkin melko mutkikasta vastata yhdellä lauseella. Jokaisella on tietysti asiasta omat käsityksensä. Nämä projektit ovat aina tietyn mittaisia, riippuen miten paljon saadaan taloudellisia resursseja. Onko yhdessäkään projektissa ns. tulosvastuuta. Kun, loppuraportti kustakin projektista kirjoitetaan. Ei raportin luovuttamisen jälkeen asiasta enää juuri mitään puhuta.   
 
On aivan mahtava kun lähdetään etsimään uusia toimintamalleja. Tavoitteena on neljänvuoden aikana kehittää muotoilua, että yrittäjien kuva muotoilusta muuttuu monipuolisemmaksi.
Suunnittelijan pitäisi luonnostella kovaa kyytiä uusia tuotteita markkinoille. Messujen kautta saadaan kuluttajat, käyttäjät testaamaan, samalla tuotteet esille. Näin voidaan testata tuotteiden kiinnostavuus myös jälleenmyyjille. Messujen tuoman julkisuuden tuovan mahdollisesti lisää kaupankäyntiä. Uusia tuoteperheitä pitäisi jatkuvasti luonnostella. Tekniikalla on runsaasti mahdollisuuksia sisustusalalla.

 - Reima Mänty | Kommentoi



 Sukututkimuksesta
22.02.2009 12:00 | Reima Mänty

DNA hyvä lisä sukututkimuksessa
 
DNA selvitykset ovat nousseet sukututkimuksessa pinnalle. Nyt tiedetään biologinen, juridinen ja sosiaalinen sukulaisuus. Nämä poikkeaa melkoisesti ja tuovat uusia laajoja ulottuvuuksia tai aspekteja sukulaisuudessa.Tämän perusteella joku toinen koetaan sukulaiseksi ja joku toinen ei, vaikka biologinen ja juridinen sukulaisuus eivät vastaa tätä mentaalista sukulaiskuvaa. Tutkimukset menevät ulottuvuudeltaan niin käsittämättömän pitkälle ja ovat laajoja verrattuna mentaaliseen sukulaisuuskuvaan, joka on suomalaisilla erittäin suppea ja sen takia sukulaisiksi koetaan hyvin pieni ihmisryhmä. Vanhan kansanviisauden mukaan sukulaisuus ulottuu pikkuserkkuihin asti.
 
Sukuseurat ja niiden perustamiset saavat alkunsa muutaman suppean sukulaisuuskuvasta, joka heijastuu sukuyhdistysten toiminnassa. Näin syntyy suppean sulkeutunut tarkoitukseton ja hyödytön sukuyhdistys. Jos en ihan väärin arvaa, monen sukuyhdistyksen toiminta on eläkeläisten, työttömien puuhastelua? Miksi asian pitää olla näin. Tämä ei ole yksiselitteistä. Moni eläkkeelle jäävä on pohtinut mitä sitten eläkkeellä tekee. Monen kuullut sanoneen ryhtyvän eläkepäivillä tutkimaan sukua. Onko asia sitten niin tarpeellista ja  järkevää että osallistutaan sukuyhdistystoimintaan. Siten että eläkepäivien ratoksi kuulua johonkin ja sukuyhdistys koetaan hyväksi pysäkiksi. Toiminnasta on sitten lähes mahdoton malttaa jäädä pois. Eikä niille viitsi kukaan edes sanoa, sitä totuutta. Mukan on myös joukko sellaisia, jotka toiminnallaan ovat saaneet jotain aikaan.  Mutta paljon sellaisia joiden toiminnasta ei hyödy mikään sukuyhdistys.

Sukujuhlat, sukututkimus, sukukokous, sukurutsaus ja muut suvun kohtaamiset ovat ilmiöitä, johon liittyy yksi yhteinen esivanhempi. Kun tätä mentaalista sukulaisuuskuvaa pohditaan historiallisessa katsannossa, törmäämme siihen tosiasiaan. Kuinka monenteen esipolveen asti sukulaisuus lasketaan. Käytännössä pikkuserkkujen lastenlapset siis neljännet serkut eivät aina enää ole tunnistaneet tai tunnustaneet toisiaan sukulaisiksi. Ainakaan, jos välillä on vaihdettu paikkakuntaa. Teoreettisesti laskettuna ihmisellä olisi 7 polvea taaksepäin esivanhempia 128, tällöin kaiken  kaikkiaan esivanhempia on 254 ja 10 polvessa taaksepäin 1024 ja tällöin yhteensä 2046. Siitä voi sitten arvioida, kuinka erilaisia sukulaisia ihmisellä voi olla, ja millainen määrä. Näin ollen ei voida puhua että kuuluu vain tiettyyn sukuun.
 



( Päivitetty: 08.04.2009 20:08 )

 - Reima Mänty | Kommentoi



 Moni asia perustuu perstuntumaan
08.02.2009 11:18 | Reima Mänty

Moni asia perustuu perstuntumaan
Positiivista virettä on pidettävä yllä, vaikka huutamalla apuun talvisotaa ja mitä kukakin johtajistamme onnistuu keksimään, tällaista tuppaa kaikista tuuteista. Useita meistä lama ei vielä ole koskettanut, ja siksi sen mieltäminen ei oikein onnistu. Mutta talouden kaikki ennusmerkit näyttävät huonoilta. Toisaalta monet tahot yrittävät myös harrastaa lamankarkoitusloitsuja. Älä ruoki lamaa!  Siitä on jo väännös sanan väärinnähneiden iloksi.
Laamaa en ruoki, ja lamaa vastustan, en nyt ole varsinaisesti alkanut pihistämäänkään, siis normaalia enemmän.  Ei ole pakko koko ajan ostaa ja kuluttaa, siis ainakaan saadakseen sisältöä elämään. Sitä löytyy ennemmin jostain muualta, vaikka tietenkin ostamisen välttäminen on helpompaa, jos perushankinnat on tehty eikä puute vaivaa.
Joskus on hyvä muistaa, että totuus on se, miltä tuntuu. Siis juuri yhden ihmisen totuus on hänen oma kokemuksensa, vaikutelmansa, tuntemuksensa. Vaikka kuinka tilasto osoittaisi, että asia ei voi olla noin, jos asiakkaan, kuntalaisen perstuntuma on joku, se on se totuus. Ja jos perstuntumia on liian monta, siitä tulee vallitseva totuus. Ja sitä ei voi poliitikko jättää huomioimatta, vaikka tilasto sanoisi toista.
Toinen esimerkki byrokratian elämästä on tullut tietooni, eräältä kunta/ kaupunginosalta. Eräältä kujalta, paljon käytetyltä pimeältä reitiltä puuttuvat katuvalot, ja ovat puuttuneet jo kauan. Samoin on kyläteiden heikko kun. Kenen pitäisi näistä asioista kantaa huolta, kuntalaisten vai valittujen poliitikkojen tai kenties virkamiesten. Ei kukaan haluaisi poliitikkoja olla koko ajan hätyyttelemässä, varmasti asiaansa osaavia virkamiehiä ja arvostettuja luottamushenkilöitä. kun on tehtäviin valittu. Mutta palvelukulttuuriin kuuluu, ainakin yksityispuolella, että asiakkaalle kerrotaan väliaikatietoja: Selvitämme! Nyt tiedämme, että asia on näin ja noin. Voimme hoitaa asian kuukauden päästä! Tuli viivytys, mutta asialle on tehty viikolla X. Selvä, nyt on hoidettu! Asukas ja poliitikkokin on tyytyväinen kun tietää, missä homma etenee - ja että se etenee.
Olisi mukavaa, jos monien kaupunkilaisten perstuntuma olisi, että asiat hoidetaan. Silloin voisi alkaa uskoa, että asianlaita ihan oikeasti on niin.

 - Reima Mänty | Kommentoi


©2017 layout8 - suntuubi.com