Mielenkiintoisen DNA-tuloksen sain tilaamalla testin Amerikasta. Jonkilainen aavistus oli, siitä että sukujuureni ovat isä-linjassa alkujaan Skandinaavista alkuperää. Miten testitulokseen suhtautuu, on toki omassa harkinnassa. Olen lukenut sukututkijoiden kommentteja DNA-asiasta keskustelupalstalla. Ihmettelemään jäin, sitä kun joidenkin mielestä DNA-asia on huuhaata. Oli sitten niin tai näin. Joka tapauksessa, näyttäisi siltä että tuloksella on tieteellistä pohjaa. Koska tulosluettelossa on samasta suvusta, mieslinjassa muita henkilöitä, joiden tulos on ihan sama.
Haplotyyppien esiintymisestä ja jakaumasta on voitu jäljittää yksilön etnistä alkuperää ja populaatioiden tai kansojen historiaa. Y-kromosomi periytyy isältä pojalle, joka kertoo historiasta. Kaikkien ihmisten mitokondrioiden kantamuotoon on kirjallisuudessa viitattu raamatullisesti nimellä Eva, ja Y-kromosomien kantamuotoon nimellä Aatami. Minulla on nyt todistettavasti testitulos, joka osoittaa että isältä pojalle linjassa, polveudun Aatamista.
Y-DNA Haploryhmä on isäni-isän linjassa I, Aatami on siis lähtöhenkilö n. 60 tuhattavuotta sitten. Miten ihmiset ovat levittäytyneet eripuolille maailmaa. Ehkä esi-isäni olivat Viikinki-kansaa, joka tarkoittaa Skandinavista alkuperää. Koska tutkimusten mukaan Suomeen I1, reitti kulki n. 6000 vuotta sitten, Pohjois-Ranskan kautta, ehkä Saksa-Tanskan salmien luota, siirtyen Ruotsiin. Ehkä tämä Viikingin-kansa germaanis-skandinaavis asutus rantautui Länsi Suomeen. Suomessa yleisin I-alaryhmä on I1d3a, joka on omassa tuloksessani. Näyttää myös siltä että yli 50% satakunnan väestöstä kuuluu tähän samaan populaatioon, mihin itse kuulun.
Käyttämällä hieman mielikuvitusta, siitä miten suku Pohjanmaalle levisi. Oma isältä-isälle linja polveutuu viisitoista sukupolvea Pohjanmaalla, Opas, Nikkola Hoiska ja todennäköisesti sama kantaisä on myös, Hirvi-Heikki, joka hiihti hirvienperässä satakunnan suunnalta. Kurikan kirkonkirjaan on tallennettu tämä tarina "Hirvi-Heikistä". Näin olle, on selitys jokseenkin ymmärrettävissä.
Ehkä esi-isät ovat välillä olleet myös Roomassa, sillä siellä vanhankaupungin muureilla ja käytävillä tuli sellainen tunne, että täällä esi-isät ovat joskus asuneet. Tähänkin asiaan on selitys, jääköön toiseen kertaan.