| Nimi: Jukka Lång |
03.10.2008 21:54 |
Paljon kiitoksia Korven talon historiasta. Sivulta selvisi kerralla yksi sukuhaara jota olin tutkimassa.
Johannes Lång ja Maria Hermannintytär olivat isoisovanhempani isäni puolelta. Pieni korjaus(?) tietoihin: Maria oli käsittääkseni os. Hattu, ei Haapakoski - ainakin niin isäni muistelee, ja niin on hautakiveen kirjattu. |
|
| Nimi: Risto Rantasalo |
02.10.2008 09:38 |
Onko kukaan löytänyt tietoja Christina Matthiae Petrin k. 2.4.1637 Rauma vanhemmista? ( mahdollisesti isä Mathiae Petri s. 1533 Soderkoping, Sverige.)Christinan 1 lapsi Jonas Matthiae Cerestes or Raumannus s. 26.10.1608 Rauma. Hänen pojan poika Jonas Andersson Mennander toimi Pirkkalan kirkkoherrana ( Jakob Raumannus Pirkkalan kirkkoherra) Familysearch.org löytyy Matthias Petrin lapsia 7, joista tytär N s.n. 1595 ( ikä sopisi )Yhteistä kaikille on pappissuku-jatketaan etsintöjä.
|
|
| Jaakko raumannuksen esivanhemmista |
|
| Nimi: Reima Mänty |
28.09.2008 12:23 |
| Löytyisikö Kirsti M hieman tarkempaa tietoa seuraavasta. "Simo Paavalinpojan tietoja vielä pari vuotta sitten. Rauman historia kirjoista löysin sitten myös jotain tietoa ja yritin päässäni pähkäillä ja laskeskella sopivatko vuosiluvut. Silloin nousi esiin Matthias Brygger, pastori, jonka suku oli tullut aikoinaan Saksasta, De Palude nimisenä. Hänet mainitaan myös Raumannus suvun kantaisänä. Olisiko hänellä jotain yhteyksiä Simo Paavalinpoikaan tai hänen vaimoonsa...?" Tämä voisi olla ihan oikeasti se oikea suvun polveutumis polku. Raumannus nimisenä on kyllä muutama muukin suku joiden polveutuminen voisi myös johtaa ks. henkilöön. |
|
| Nimi: Reima Mänty |
27.08.2008 15:17 |
Kiitos tiedoista. Kaarinan yhtälö saattaa tuottaa oikean lopputuloksen. Simo Påhlssonin syntyperä voisi varmistua Osmo Durchman tai Yrjö Blomstedin tekmistä tutkimuksista. Kertokaa minullekkin kun asia varmistuu. Nimittäin seuraavassa on kopio Helsingin Yliopiston Ylioppilasmartikkelista vv. (1640-1852)1677/78 Tomas Birkman Thomas Jacobi, Birckalensis 2612. Vht: Pirkkalan kirkkoherra, FM Jakob Raumannus (Jacobus Pauli, † 1678) ja Kirstin Jöransdotter. Ylioppilas Turussa 1677/78 [Birckman] Thomas Jacobi Satac _ 135. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1677/78] Thomas Birkman | Obiit studiosus A:o 1685. — Omisti Aitolahden Laalahden tilan Ylöjärvellä (1684–85). † ylioppilaana Ylöjärvellä 1685.
Pso: Anna Pettersdotter tämän 1. avioliitossa (elossa 1710).
Veli: Pirkkalan kappalainen Georg Birkman 1513 (yo 1661/62, † 1688).
Pson poika: Kangasalan kirkkoherra Petter Widbom 5072 (yo 1709, † 1749).
Tyttärenpoika: Pusulan kappalainen Baltasar Wikman 5915 (yo 1732, † 1764).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 24b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #242. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 165 (XXXVIII); J. Vallinkoski, Kolme Turun ylioppilasluetteloa 1600-luvun lopulta. Genos 21 (1950) s. 64 (I 23.2.1681 Satag.: "Thomas Birckman Absens NB"); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #242. — R. Sumelius, Birkman i Birkala. Genos 16 (1945) s. 126; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #905. Kannattaa tutkia myös Genos 6 (1935) ja Genos 5 (1934). 1935 aineistossa on kerrottu Suomalaista sukujuurta olevia Eurooppalaisia vaikuttaja sukuja ynm.
|
|
| Nimi: kaarina |
10.08.2008 18:34 |
Hei, tässä sivu, Arvid Posse - Christine Bonaparte
http://www.suku.fi/genos/5/5_37.htm
XIV. Raumannus - Kurck
Barnlösa. |
|
| Kiitos! Mutkikkaita ovat, mutta mitä pidemmälle etenee sen mielenkiintoisemmaksi muuttuu. Ja lopuksi vie kyllä kokonaan mukanaan. Sukuni on lähtöisin Juho Oppaan toisesta avioliitosta Elisabeth Laurintyttären kanssa ja sieltä heidän Juho-poikansa jälkeläisiä olemme. Itsekin etsiskelin Simo Paavalinpojan tietoja vielä pari vuotta sitten. Rauman historia kirjoista löysin sitten myös jotain tietoa ja yritin päässäni pähkäillä ja laskeskella sopivatko vuosiluvut. Silloin nousi esiin Matthias Brygger, pastori, jonka suku oli tullut aikoinaan Saksasta, De Palude nimisenä. Hänet mainitaan myös Raumannus suvun kantaisänä. Olisiko hänellä jotain yhteyksiä Simo Paavalinpoikaan tai hänen vaimoonsa...? Tästä vaan pohojalaasella sisulla etehenpäin. |
|
| Nimi: Reima Mänty |
09.08.2008 20:20 |
| Kiitokset! Miten sukulaisuussuhteet kietoutuvat ovat monasti mutkikkaita. Reilut viisivuotta sitten selvittelin Rauman raatimies Simo Paavalinpojan sukulaisuutta. Silloin päädyin tietynlaiseen olettamukseen hänen alkuperästä. Ehkä joku on jo varmuudella suvun alkuperän selvittänyt? Mutta kuitenkin on näin, raumalaisen raatiemiehen Simo Paavalinpojan lapsenlapsi, heistä tytär, kreivitär Christian Margareta Eleonora Lilliested avioitui v. 1717 kreivi Carl Possen kanssa. Tämän pariskunnan pojanpoika kreivi Arvid posse (1782-1826) oli puolestaan prinsessa Cristine Bonabarte (1798-1847) ensimmäinen puoliso (1818-1824). Prinsessan setä oli kuuluisa keisari Napoleon Bonaparte. Tämä on Raumannuksen toinen sukuhaara. Hän on Rovasti Jaakko Raumannuksen veli Paulus Simonis Raumannus joka opiskeli Turun akatemiassa, toimi koulupappina v. 1653 ja Mouhijärven kirkkoherrana vuodesta 1662 vuoteen 1682. Hän avioitui vuonna 1650, Agneta Heikintyttären kanssa. Heidän neljä poikaa olivat korkeasti oppineita ja aateloituivat Paulinius-, Lilliestedt-, Lagerflycht- ja Lindheim-sukuina. Paulus Raumannuksen poika Johannes Pauli Lilliestedt, myöhemmin vapaaherra, kreivi ja uudenkaupungin rauhan allekirjoittaja Ruotsin puolesta. Rovasti Jaakko ja Kristiina Raumannuksella lapsista neljä poikaa toimi pappina ja yksi tytärtä avioituivat papin kanssa. |
|
| Olen saanut sivuiltanne paljon tietoa myös omasta suvustani, kiitos tekemästänne suuresta työstä. Elisabeth Forlundius oli myös esiäitini. Simon Paavalinpojasta (Jacobus Pauli Raumannuksen isä?) en ole tietoa enää löytänyt. Vain sen, että toimi raatimiehenä Raumalla. Liittyykö häneen tämä Arvid Posse-suku, ja millä tavoin mahtanee liittyä? Mielenkiintoisia nämä sukutarinat kyllä ovat. |
|
| Nimi: Reima Mänty |
17.07.2008 14:16 |
Vaikea sanoa viimmeistä sanaa, millaiset sukulaisuussuhteet heillä oli. Kun ei mainita Matti Eskonpojan perillisten joukossa, näin ollen hän ei olisi Matin poika. Katsoin Oppaan sukua ja Maria Juhontytär Opas, s. 1699, avioituu Heikki Juhonpoika Homin, s. 1685 kanssa. Tätä Homin sukuhaaraa tuntee ja on tutkinut Marko Kivistö niminen henkilö Ruotsissa ja Seppo Rintala, Kemissä.
Kuten mainitsin että on vaikea sanoa varmanpäälle. Yksi tapaus löytyy Speitz suvussa. Suvun yhden haaran isä kuoli nuorella iällä ja hänelle jäi alaikäisiä lapsia. Äiti avioitui uudelleen ja muutti eri pitäjään. Kirkonkirjoihin ei 1500-1600-luvuilla paljon asioita tuolloin merkitty. Näin oli kadonneet myös alaikäisten tiedot kirkonkirjoista. Mutta asia selvisi käräjäpöytäkirjojen avulla. Lapset kasvoi ja varttui aikuiseksi ja avioituivat. Sitten alkoi tapahtua heidän setä, eli lasten isän veli oli ryhtynyt myymään liikekiinteistöä Turussa. Myyminen ei onnistunut kun kuollut isä oli tehnyt testamentin lapsilleen. Tarvittiin lapset edustamaan osuuksiaan kyseiseen kauppaan. Näin selvisi sukulaisuussuhteet. |
|
| Nimi: Arto Marjomäki |
17.07.2008 09:07 |
| Joo tämä Juho Matinpoika Homi on syntynyt ennen vuotta 1675 joten kastetietoa ei löydy eikä häntä tai hänen jälkeläisiään myöskään mainita Matti Eskonpojan perillisten joukossa näiden jakaessa perintöä Matti Eskonpoika Lammen jälkeen. Eli oliko siis Juho Matinpoika Homi kuitenkaan Matti Eskonpojan poika? |
|
| Nimi: Reima Mänty |
11.07.2008 11:53 |
Tulimme juuri Italiasta lomamatkalta. Kävimme Roomassa, Firenzessä, Pisassa ja Venetsiassa. Tutustuttiin historiallisiin kohteisiin, rakennuksiin, kulttuuriin. Vaikea sanoin kuvailla sitä upeaa, käsittämätöntä taitoa, osaamista mikä ajanlaskun alussa rakentamisessa on ollut. Ajatella; miten saamme vielä lähes 2000 tuhannen vuoden päästä nauttia siitä osaamisesta.
Vieraskirjaani on tullut muutamia kysymyksiä ja uutta titoa Timo Westerlundin kotisivujen myötä, käykää tutustumassa hänen tutkimuksiin. Tämänkaltaisia osoitteita saisi tulla enemmän. Arto tiedusteli Juho Matinpoika Lammin tietoja. Oletko tutkinut kirkonkirjoista rippikirjat, niissä on talokohtaiset tiedot, lueteltu kaikki lapset syntymäajoin. Niihinkin kannattaa suhtautua pienin varauksin, välttämättä kaikkien tietoja tai nimiä ei ole niihin merkitty, riippuen kirkkoherran tai hänen apulaisen huolellisuudesta. Syntyneiden luettelo olisi hyvä tarkistaa. Perunkirjat, niistä löytyy myös perillisten tietoa. Maija tiedusteli Hartwick Anderssonin sukulaisuus yhteyksiä. Taivassalmi sijaitsee Turun saaristossa, mikäli oikein olen ymmärtänyt. En ole törmännyt sukuselvityksissäni. Tai toisinsanottuna, en yhdistä näillä olemassa olevilla tiedoilla kyseistä henkilöä selvityksiini. |
|
| Nimi: Arto Marjomäki |
10.07.2008 10:48 |
| Olen kerännyt Matti Eskonpoika Lammin jälkeläisiä mutta en ole löytänyt niistä Juho Matinpoika nimistä henkilöä voisitko kertoa mistä lähteestä hän löytyisi. |
|
Lainaus kirjasta "Soisalon saaresta maailmalle" v.2005: Viime vuonna edesmenneen tohtori Arvo M. Soinisen käsityksen mukaan Hen Hartuick oli Tavisalmen kuninkaankartanon vouti vuosina 1547-1556. Hän oli elossa vielä vuoden 1577 jälkeen. Soinisen mukaan Hendrich Hartuick otti tuolloin nimekseen Hartwick Andersson, Hartikka Antinpoika. Luopuessaan voudin virasta, oli kartanossa.....
Löytyykö yhtymäkohtia Hartvik/Mänty-sukuun? |
|
Klaus Lydekesson Diekn, k. 1435, oli saksalaissyntyinen Turun linnan vouti (n. 1409-1435) ja ilmeisesti erityisen varakas mahtimies.
Klaus Lydekenpojan isä Lydeke, patronymikoniltaan ehkä Olavinpoika, on ollut saksalaisperäinen henkilö ja jossakin virka-asemassa Suomessa. Ilmeisesti Lydeke on sama kuin Lyder van Kyren, Turun linnanpäällikkö.
Lisänimen djäkn, teini, herra Klaus ilmeisesti sai siitä, että opiskeli kohtuullisen pitkälle. Hänen menestyksensä virkaurallakin saattaa selittyä kirjallisten taitojen kautta.
Klaus Djäkn meni naimisiin Kerstin Jonnesdotterin, isänsä Laitilan Isonkartanon herran Jöns Anderssonin ja veljiensä tulevan perijättären kanssa ja sai ainakin yhden pojan, Henrikin, joka opiskeli Pariisin yliopistossa. Hänellä oli mahdollisesti peräti kolme poikaa, ja useimmat heistä ainakin opiskelivat tullakseen kirkonmiehiksi. Ilmeisestikään kukaan pojista ei jättänyt jälkeläisiä.
Heillä oli useita tyttäriä, joille kaikille Klaus järjesti mittavat myötäjäiset: iso kartano kullekin. Nämä tyttäret naivat Suomen keskiaikaisia kotimaisia mahtisukujen perillisiä, ja heistä polveutuvat monet myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan johtavat suomalaiset aatelissuvut.
* Margareta Klasdotter, jonka ensimmäinen puoliso oli Jöns Olofsson Tavast-sukua, kuollut ennen 1439, piispa Maunun (Magnus Tavast) veli, ja toinen puoliso Calle Dönhoff Liivinmalta. Tämä tytär sai maata Varsinais-Suomesta, ja hänestä polveutuu Kuitian kartanonherrain dynastia (Fleming). Etunimi Klaus oli jo perinteinen Martan vävyn Henrik Flemingin suvussa, ja se toistuu siellä runsain lukumäärin jälkeenpäinkin (esimerkiksi marski Klaus Fleming).
* Birgitta Klasdotter, jonka puoliso oli valtaneuvos, ritari Henrik Svärd Kurki-sukua. Tämä tytär sai Vanajan Harvialan kartanon maat. Hänestä polveutuu niin kutsuttu Lepaan suku.Hänen tyttärenpoikansa sai etunimen Klas tai Klaus.
* Karin Klasdotter, jonka puoliso oli (Jakob) Jeppe Kurki-sukua, ilmeisesti Henrikin serkku. Tämä tytär sai ilmeisesti maata Hämeestä tai Pirkanmaalta. Hänestä polveutuu senjälkeinen Laukon Kurki-suku. Heidän poikansa sai etunimen Klaus.
* Anna Klasdotter, jonka puoliso oli valtaneuvos Henrik Bidz (tai Bitz). Tämä tytär sai Nousiaisten Nyynäisten maat. Bidz-suku kyllä jatkui, muttei kovin pitkään. Nyynäisten omistajaksi nousee (ilmeisesti kaupan tm kautta) valtaneuvos Klas Pedersson Fleming, joka ei polveudu näistä. Sittemmin Klasin poika Henrik nai Margareta Klasdotterin tyttären.
* Cecilia Klasdotter, jonka puoliso oli Henrik Olofsson (Horn), Halikon Joensuun herra. Tämä tytär sai Mynämäen Kankaisten maat. Heidän poikansa oli valtaneuvos ja laamanni Klas Henriksson (Horn), josta sai alkunsa Kankaisten ja Joensuun Hornit (ks Horn-suku).
|
|
| Nimi: Reima Mänty |
27.03.2008 15:58 |
Klas Lydekenpoika Djäkn, ritari, tuomari. Turun linnapäällikkö. Hänen veli Benkt Lydekenpoika, asemies, tuomari, otti osaa valtaneuvoston kokoukseen Söderköpingissä v.1436. Klassilla ja Benktillä oli ainakin viisi sisarta jotka avioituivat mm. Flemingin, Bitzien, Kurkien, Hornien ym. kantaäideiksi, olivat huomattavia keskiaikaisia aatelissukuja Suomessa. Mainitsemasi henkilöt Lydeke Olofsso 1449 Dieken s. Ruotsi
vih. Sophie Eriksdr Lovenbalk s. 1449 Tanska haud. Viborg, Tanska olivat näiden kahden veljen ja viiden sisaren vanhemmat. Mainitaan että tulivat Saksasta, Munsterin kaupungista, Westfalenista. Näistä Aatelisista löytyy paljon tietoa. Itse kävin Tukholmassa ns. raatihuoneella tutustumassa ja katsomassa mitä vaakuntoita suvulla löytyykö, niitä siellä on seinät täynnä, kannattaa käydä.
|
|
Antaisitko mielipiteesi hekilöistä ja vuosiluvuista koskien sukuamme Djäkne
Vilpula.com- Lydeke Olofsson De Kyren vih. Sophie Lovenbalk s.1356 Viborg, Tanska
Slaekten Rewentlow (database)- Lydeke Olofsso1449 Dieken s. Ruotsi
vih. Sophie Eriksdr Lovenbalk s. 1449 Tanska haud. Viborg, Tanska
Monta yhdistävää tekijää mutta? Terv. Risto |
|
| Läheltä liippaa tuo Oppaan sukuhaara, jollei omaa niin ainakin vävyn sukua. Komeat sivut niinkuin pohojalaasella pitääkin;) |
|
| Nimi: Reima Mänty |
04.03.2008 18:55 |
| Tervehdys Risto ! Samaan kuningaspolveen pääsee myös Henrik Vuolteen esivanhemmista. Olet kääntänyt 1,2 kk sitten uuden lehden elämässä, menestystä ja onnea jatkossa. Sukunimesi viittaa Pohjanmaalle. Terv. Reima |
|
| Terveisiä Lahdesta- Etsiskelin Knut Klausinpoika Bitzin vaimon Birgitta Kristernsdr Oxenstiernan juuria ja hämmästyin kun juuria pääsi aina jarli Birger Brosa Folgunga an asti. Lopetin tähän ja päätin että täytyy sittenkinmennä katsomaan tuo ARN elokuva. Arn oli Birgerin veli. Löytyivät Oxenstiernan kotisivuilta. Suosittelen elokuvaa. Terv. Risto ,eläkkeellä jo 1,2 kk. |
|
|
|