Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

 

Lehtori, insinööri Reima Mänty, laatinut Jurvan Niemenkylässä sijaisevasta Korpi-sukutalosta sukupuun. Uutta tietoa voit lähettää reima.manty@gmail.com

 

MATTI REKONPOIKA KORPI

Perusti Jurvan Niemenkylään Korpi RN: 2, nimellä tunnetun talon.


Jurvan kolme kantataloa

Jurvan alueella oli v. 1557 yksi talo. Se lienee ollut Talson talo, jonka omistajaksi mainittiin talonpoika nimeltä Esko Talso. Seuraavaksi Jurvaan kohosi Hiipakka, Peura ja Niemen talot, joista yhden perusti Mikko Talso, em. Eskon omistaman Talson rakentaja.

1570-luvun alussa Jurvassa oli puolisen tusinaa taloa, mutta vuosisadan lopulle tultaessa maakirjaan niistä pääsi ainoastaan kaksi. Vuonna 1620 taloja oli kolme, joten Jurvan asuttaminen ei edistynyt juuri lainkaan. Laihia johon kuului Jurva oli v. 1557 jo 126 taloa. Jurvan erämaat ja järvet olivat keskiajalla Suur-Kyrön asukkaiden eränautinnassa.

Vuosina 1640-1808

Jurvan kolme kantataloa, Hiipakka, Peura ja Niemi. Vuonna 1640 oli taloluku 4, v. 1661 5, v. 1680 6 ja v. 1700 9 taloa. Samanaikaisesti väkiluku lisääntyi noin 50 asukkaaseen. 1680-luvulla alkoi Jurvan- ja Tainusjärven seuduille syntyä uutta asutusta. Perustettiin Koskenalan eli Alakosken, Perä, Kosken, Vainionpään, Hahdon, Vuorusluoman, Tainuun, Tainuunperän,

Korven ja Säläsjärven uudistilat. uudistalojen perustajia olivat nyt Jurvan talojen omia poikia. Kosken uudistilan raivasi sankkaan korpeen Hiipakan Tuomas-niminen poika. Korven perustaja Niemenkylässä järvenrantaan perusti Matti Grelsinpoika Niemi. Jurvalaiseksi sanotaan myös Alakosken perustajaa Matti Heikinpoikaa, joka 1696 sai kihlakunnanoikeudelta luvan raivata itselle uudistilan Koskimäen alustaan. Perän talon perustamiseen sai Matti Matinpoika uudisasukas kihlakunnanoikeudelta luvan 1689. Hahto sai alkunsa 1690 jonka ensimmäinen asukas oli nimeltään Elias Sigfridinpoika, jota muutaman vuoden jälkeen seurasi Matti niminen isäntä. Vainionpään perustaja ja ensimmäinen isäntä oli Teuvalta koska hän oli siellä kirjoilla ja nimeltään Erkki Matinpoika. Samoihin aikoihin Sigfrid Matinpoika aloitti pienen Säläisjärven rannalla. Neljän peninkulman päähän kylästä Elias Söyringinpoika sai luvan raivata uudistilan erämaahan Säläsjoen varrelle, mutta luopui pian yrityksestään. Isovihan jälkeen v. 1723 Jurvassa oli jo 18 taloa, joissa asui 108 henkeä

Kesäkuussa 1773, muutamia kuukausia seurakunnan perustamisesta, pidettiin Jurvan pappilassa ensimmäinen katselmus. Rakennukset olivat silloin vielä osittain keskeneräisiä. Päärakennuksessa oli kaksi pientä kamaria, keittiö ja leipomotupa, ja siinä oli kivijalka, tuohikatto, lattia ja välikatto, jonne juuri oli tuotu täytteet. Rakennus oli muuten valmis, vain uunit, ovat ja ikkunat puuttuivat. Navetta oli puolitekoinen ja sitä rakensivat parhaillaan Koskimäen, Tainuun ja Reinilän talot. Karjaladon oli rakentanut Kangasalustan talo. Hanka, Perä ja Seppälä olivat sitoutuneet rakentamaan tallin, molemmat Peuran talot aitan ja Korpi kahden pihapuodin rakennuksesta. Lopuksi merkittiin katselmuspöytäkirjaan, jonka seurakuntalaisten puolesta ovat allekirjoittaneet Jaakko Korpi ja Juho Hiipakka.

 

 
 
Matti Krekonpoika Korpi, alk. Niemi
 
Korpi nimisen talon isännyys on vaihtunut ainoastaan samassa suvussa. Kotipaikan talon ikkunasta avautuvat kotipellot. Vähän etäämmällä järvenranta joka tunnettiin aikoinaan kalarikkaana järvenä. Järvi on nykyihmisen voimin muuttunut laajaksi viljavainioksi. Jossa syksyisin laiho viljantähkien painosta, tuulenhenkäyksen voimalla aaltoilee kauniina. Talvella lumipeitteen tasoittamana, aivan kuin jää peittäisi alleen laajan alueen. Vastarannalla hahmottuu kirkonkylä ja koskimäen alue. Kaukana taustalla metsänranta piirtää taivaanrantaan kumpuilevan muodon. Talon perustamiseen Jurvan Niemenkylässä liittyy mielenkiintoiset vaiheet. Vuonna 1699 kylän oma poika Matti Kreonpoika Niemi päättää ryhtyä talolliseksi. Tätä hanketta vauhdittivat kotiolot.” Matti Krekonpoika Niemi Jurvanjärveltä valittaa talvikäräjillä 27 ja 28.2.16991, että hänen äitipuolensa kovuuden tähden ei pysty olemaan kotona isänsä Kreki Laurinpoika Niemen luona, joka asuu kruununtaloa, minkä vuoksi on halukas ottamaan hylätyn torpanpaikan ”Rätti aution” joka on autio ja koska se sijaitsee edullisessa paikassa, jossa on yllin kyllin tilaa. Hän uskoo saavansa siitä veroa maksavan talon.Korven talo oli ¼ manttaalia jossa oli 8 tynnyriä viljaa ja hyvää niittyä mainittiin olevan niin ylen määrin, että hän ehtisi siitä korjaamaan heinää vain hyvin pienen osan. Autiotorpan kumpaisellakaan puolella ei ollut vastassa sellaista uudistorppaa, joka olisi voinut valittaa Matin viljelysten sijainnista, vaan siellä oli riittävästi ”kyrötettäväksi”, laitumeksi ja kalastusvesiksi otollista paikkaa. Niinpä käräjät päättivät hyväksyä Matin anomuksen.  Lautamiehet vakuuttelivat yhteen ääneen, että paikka oli hyvä uudistorpaksi. Paikka saa maakirjassa uuden nimen Korpi ja -lähettää päätösilmoituksen maaherra Johan Ehrenskiöldin armollisesti ratkaistavaksi. Maaherra vahvisti anomuksen samana vuonna ja määräsi talon verotettavaksi ¼ manttaalista vuodesta 1707 alkaen. Yhteisymmärryksessä maaherran kanssa 21.10.1707 tehdyn katselmuksen jälkeen verovapautta pidennettiin ensin vuoteen 1711, ja käräjät 8.2.1712 antoi vielä pidennystä vuoteen 17142, jonka maaherra hyväksyi. Tällöin talossa oli peltoa 1 tynnyrin- ja 27 kapanalaa. Korpi talon paikassa oli asuttu jo vuonna 1567.
 
Matti Korpi ryhtyy isännäksi
 
Matti Korpi aloitti talopidon 29 -vuotiaana, v. 27.2.1699. Hän rakensi uuden pirtin, joka veistettiin hirrestä ja pystytettiin itä- länsisuunnassa, pääty järvellepäin. Navetta rakennettiin ja siihen liittyvä heinälato. Navetta oli sen ajan puitteissa iso, koska kirkkoherra epäili käräjillä Matin karjamäärää. Mattias Helenius, toimi kirkkoherrana Laihialla vv. (1722-32)4. Hän joutui saatavistaan jurvalaisten kanssa riitaan. Hän vaati v. 17245 jurvalaisilta uudelleen ns. peltovakkoja. Asiasta syntyi oikeusjuttu, sillä jurvalaiset eivät nähtävästi enää suostuneet niitä maksamaan. Kihlakunnanoikeuden päätöksellä heidät kuitenkin siihen velvoitettiin. Erään vanhan papiston  saatavia, koskevan asetuksen, ns. Örebron säännön mukaan, ilmeisesti  jo aikoja sitten unohdettuihin määräyksiin vedoten. Hän alkoi vaatia jurvalaisilta kymmenyksiä kaikista turkiksista, joita nämä saivat pyytämistään metsäneläimistä. Vielä enemmän ahneen maineeseen kirkkoherra Heleniuksen saattaa muuan oikeusjuttu, jonka hän samoihin aikoihin nosti Jurvan Korven isäntää Mattia vastaan. Kirkkoherra syytti Matti Korpea siitä, että tämä oli edellisenä vuonna maksanut kymmenyksiä vain 6 lehmästä, vaikka hänellä oli niitä 12. Syytöstä ei kuitenkaan voitu näyttää toteen, joten kanne raukesi.5
 
Jurva kaukainen erämaa
 
Juvalaisten suhteet ja seurustelut olivat yleistä emäpitäjässä Laihialla, mutta myös Teuvalla, Kauhajoella, Kurikassa ja Ilmajoella. Näiden suhteiden hoitamista haittasi huonot kulkuyhteydet.  Uudisasukkaat valittivat tien puuttumisesta Laihian talvikäräjillä 9.1.16966, esittivät maantien rakentamista koivusillan kautta. Jurvan erämaan kolmen asutetun kolkan väliltä puuttui huoltotiet vielä Isovihan aikoihin. Jonkinlainen kirkkotie johti Jurvanjärveltä Laihialle, mutta sekin oli kulkukelvoton. Käräjillä v. 1709 siltavouti valitteli, että veljekset Mikki Niemi ja Matti Korpi olivat antaneet kirkkotien siltojen kauttaaltaan romahtaa7
Korven talo oli juuri perustettu, talosta puuttui kuitenkin emäntä. Matti asioi usein Laihialla, sieltä hän löysi puolison, vuonna 1700. Matin vanhempi veli Jaakko oli vihitty 1.1.1700 Marja Torstin, näin hän päätyi talon isännäksi. Matti otti elämänkumppanikseen Torstista naisen ”huushollin pyörittämisestä”.  Matti Korven ja puoliso Margaretta perheen ensimmäinen lapsi Susanna, s. 13.1.1702, Jaakko, s. 7.4.1703, Bertil, s. 22.8.1708 ja isän nimikaima Matti, s. 16.2.1712, Maria, s. 1714 ja Juho, s. 1719 tai 1717.
 
Matti Rekonpoika Korpi, perhetaulu
Syntyi 1670, k. jälkeen 1731, eli  vielä 51 vuoden ikäisenä.
puoliso, vihitty 23.5.1700, Marketta
Matti ja Marketta Korpi lapset:
1) Susanna, s.14.1.1702
2) Jaakko, s. 7.4.1705                Taulu 1
3) Bertil, s. 22.8.1708
4) Matti, s. 16.2.1712
5) Maria, s. 1714 ja k. 3.1.1775 Teuva, Kentta, talon emäntä
6) Juho, s. 1719, k. 1.Advent. 1733
 
Matin isä tuli Teuvan Suksesta kotitalo Niemen isännäksi
 
Matin kotona asuminen alkoi käydä hankalaksi, hän valitti (äitipuolestaan) talvikäräjillä 27 ja 28.2.1699, (ES2088 ss. 329-331). Matin isä Kreko Laurinpoika oli isäntänä Teuvan Suksen talossa kahdesti. Kreko oli myös naimisissa kahdesti. Tästä johtuen, uusi äiti ei oikein suvainnut ensimmäisestä avioliitosta syntyneitä, mihin Matti kuului ja kun hän vielä mieli kotitalon isännäksi, joka ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan. Liian lähelle kotitaloa Matti kuitenkin jäi, koska velipuolet joutuivat setvimään asioita usein käräjillä. Temperamenttia velipuolissa näyttää olleen vaikka muille jakaa. Ehkä tämä kuului sen ajan elämäntapaan osoittaa kaapinpaikka. Ristiriidat selvitettiin ja asiat unohdettiin, vaikka otteet saattoivat olla välillä ankaria. Näin asiat täytyy olla, koska velipuolten lastenlapset avioituivat, vaikka olivat keskenään, puoliksi pikkuserkut, Liisa Jaakontytär Korpi ja Matti Heikinpoika Niemi. Matti Korven isä oli Kreko Laurinpoika Suksi joka mainitaan ensimmäisen kerran, Suksen isäntänä Teuvalla, vuonna 1676. Hänen ensimmäinen puoliso on Maria Olvintytär. Tästä ensimmäisestä avioliitosta syntyi ainakin kuusi lasta.  Jaakko, s. 1660, Matti, s. 1670, Amanda, s. 2.1674,  Margareta, s. 2.1674, Anna, s. 1676, äitinsä nimikaima Maria, s. 1677, tämän jälkeen lasten äiti Maria kuoli. Perhe tarvitsi nopeasti apua ja Suksen talon isäntänä onkin jo vuonna 1677, Krekon veli, Lauri Laurinpoika. Kreko Laurinpoika selviää nopeasti puolisonsa kuolemasta ja hän ryhtyy, uudelleen puolison kanssa Suksen talon isännäksi vuonna (1678-1681), nyt puolisona on Riitta Jaakontytär os. Hannula, k. n. 1723. Jaakko Simonpoika Hannulan tytär Karijoelta. Lapsilukumäärä lisääntyy toisessa avioliitossa kahdella pojalla Sipi, s. 1678 ja Mikki, s. 8.1679.
 
Jurvaan Niemen kruununtalolliseksi v. 1675 ryhtyi, Matti Korven setä Erkki Niemi, isänsä Lauri Mikinpoika Niemen jälkeen. Lauri oli tullut Teuvalta Niemen ¼ manttaalin kruununtilan isännäksi vuonna 1642, ehkä jo aikaisemmin Hänen poika Erkki Niemi ehti olla isäntänä vuoden. Talo meni maksukyvyttömäksi, kun Erkki otettiin sotamieheksi (1674-1676), hän ei palannut sotareissulta. Leski Maria Tuomaantytär, asui taloa lastensa kanssa, vuoteen 1681. Tämän jälkeen isännäksi tuli Erkki vainaan nuorempi veli Kreko, joka oli Teuvalla Suksen isäntänä. Kreko toimi Teuvalla ollessa mm. maaherran metsästäjänä. Teuvalla Suksen Talon isännyys siirtyi Krekon toiselle veljelle Heikki Laurinpojalle v. (1681-1690), hänen puolisona mainitaan Maria. Kun Kreko ryhtyi Niemen isännäksi (1682-1700), hänellä oli iso perhe.
 
Krekon Laurinpoika Niemi, Suksi, perhetaulu:
Suksen isäntä (1676) ja (1678-1681)
Niemen isäntä (1683-1700)
KREKO(Grels) LAURINPOIKA NIEMI ent.  SUKSI
1. puoliso, Maria Olavintytär, kuoli nuorimman tyttären syntymän jälkeen v.1677.
2. puoliso, Brita Jaakontytär os. Hannula, s. Karijoelta, k. n. 1723. Jaakko Simonpoika Hannulan tytär Karijoelta.
Lapsia syntyi,
Krekon ja Maria Olavintyttären:
1) Jaakko, s. 1660, avioon Marja Torstin kanssa Laihialle 1.1.1700. Torstin isäntinä. Lapsia syntyi useita, kaksi varttui aikuiseksi jotka avioituvat.
2) Matti, s. 1670. Perustaa Korven talon, perhetaulu.
3) Amanda, s. 2.1674, k. 27.10.1691, 17 vuoden ikäisenä.
4) Marketta, s. 2.1674. k. 16.9.1769, avioon Antti Pentinp. Poola Sarvijoella.
5) Anna, s. n. 1676, vihitty 29.11.1711, Heikki Laurinp. Jaakko-Kokko, s. 1677 Ilmajoki,. Heille syntyi lapsi, äitinsä nimikaima Anna, 19.12.1712.
6) Maria, s.1677, 1. puoliso, Antti Juhonp. Rahnasto, hukkui 1706. 2. puoliso, Matti Yrjänänp. Ilmajoelta. Hangasluoman talon perustaja.
Lapsia, Kreko ja Brita Jaakontyttärelle:
7) Sipi, s. 1678 k. 1.9.1751, ikä 72vuotta 6 kk, Valpuri Simont. Tuokkola Teuvalla. Teuvan Tuokkolan isäntä. Heille syntyi iso perhe ja lapset sijoittuvat moneen Teuvan vanhaan kantataloon isännäksi tai emännäksi.
8) Mikki, s. 8.1679. Krekon pojista nuorin sai kotitalon isännyyden,puoliso Marketta Simontytär os. Säntti, s. Teuvalla 4.1680, k. Jurvassa 25.1.1768. Kirkonkirjoissa merkintä, kuollessaan heillä oli syntynyt 17 lasta, 113 lasten lasta, 60 lasten lasten lasta, summa 190. Mikin vaimo, Marketan isä Simo Matinpoika Säntti.
 
 
Taulu 1
Perhetaulu
Jaakko Matinpoika Korpi, s. 7.3.1705, kuoli 21.1.1775, 72 vuoden ikäisenä. 
Puoliso, Anna Tuomaantytär os. Talso, s. Laihialla 20.7.1703, k. Jurvassa 22.4.1774. Annan isä, Tuomas Talso, Laihian Kyläänpäästä.
Lapsia,
1) Johan, s. 7.1722. kuollut lapsena.
2) Maria, s. 26.11.1726, puoliso, Tuomas Benktinpoika Liukku, s. Poolassa 15.9.1725. Isännäksi Laihian Liukkuun, joka oli Tuomaksen äidin syntymäkoti. Vanhemmat Bengt Poola Äiti Agnes Liukku, Laihian Lyyskilästä.            
3) Lisa, s. 16.5.1728, puoliso 25.11.1750, Matti Niemi, s. 1.3.1732, k. 24.12.1795 Jurvassa. Matin vanhemmat,  tervanpolttaja Heikki Mikinpoika ja Brita Niemi.    
4) Anna, s. 14.4.1732, k. Jurvassa 24.1.1781, naimaton.
5) Susanna, s. 1733, k. Jurvassa 19.6.1734.
6) Israel, s. 5.10.1735, k. 25.11.1735.
7) Jaakko Korpi, s. 17.3.1737, Taulu ll
8) Marketta, s. 27.11.1739.
9) Israel Tikkala os. Korpi, s. 5.11.1741, puoliso Laihialla 8.4.1776, Aune Matint. Kallio, s. Laihialla 9.1.1755, k. Jurvassa 25.7.1820. Ostivat puolet Tikkalan talosta vuonna 28.2.1767. Perhe oli lapseton.  
10) Johan, s.23.5.1742, k. Jurvassa 13.9.1742.
11) Walborg, s. 27.1.1745. k. 26.7.1789, naimaton.  
   
Taulu ll
Perhetaulu
Jaakko Jaakonpoika Korpi, s. 17.3.1737, k. 10.12.1796.
Puoliso, vihitty Jurvassa 1.1.1756, Maria Matintytär Alakoski, s. Jurvassa 24.3.1735, k. 3.9.1804. Vaimon isä Matti Alakoski, syntyi 1700, äiti Walborg, syntyi 1704.
Lapsia,
1) Israel Korpi, s. 1.3.1757, k. 16.4.1831. 1. puoliso, vihitty 15.8.1776, Maria Matintytär os. Talso Laihialta, s. 4.11.1757, k. Jurvassa 9.7.1809. 2. puoliso, vihitty 14.12.1817, Maria Mikintytär os. Blomberg, s. 14.12.1817, k. 27.11.1845. Talollinen, asuivat kotitalossa, omisti puolet Korven talosta.
2) Maria, s. 15.3.1758.
3) Jaakko Korpi, s. 26.3.1759, k. 3.8.1828. 1. puoliso, vihitty Laihialla 7.12.1783, Susanna Matintytär os. Mäki, s. Laihialla 9.1.1765, k. 10.1.1807 Jurvassa. 2. puoliso, vihitty 17.1.1808, Angneta Matintytär os. Örn, s. Laihialla 29.4.1777, k. Jurvassa 28.2.1846. Talollinen, asui kotitalossa, omisti puolet Korven talosta.           4) Johan Korpi sitten Ala-Birilä, s. Jurvassa 1.5.1761.  Muutti Ilmajoelle vuonna 1791, Johan pääsi heti talon ohjaksiin ja Ala-Birilään isännäksi. Puoliso Brita Simontytär, s. 1.3.1773.
5) Lisa, s. 29.6.1763, avioitui Joseph Riskun kanssa. Asuvat aluksi Liisan kotitalossa Korvessa, sitten torppari.
6) Tuomas Mänty ent. Korpi, s. 29.10.1764, k. 10.1.1809. Puoliso, vihitty 5.10.1764, Johanna Heikintytär Mänty, s. Jurvassa 30.12.1770, k. 10.8.1858.
Talollinen Jurvan kirkonkylän Männyssä, talo jaettiin ja syntyi Rinta-Mänty niminen talo, jonka isäntänä Tuomas toimi.
7) Susanna, s. 8.1.1766, k. Jurvassa 9.4.1766.
               8) Mathias, s. 21.3.1767, k. Jurvassa 23.7.1767.
 
 
Israel ja Jaakko jakoivat Korven
 
l sukupolvi, isäntänä ja talon perustaja 1699 - 1722
Matti Krekonpoika Korpi.
1. Puoliso, Marketta Martintytär Torsti os. Knuutti
2. puoliso, Priitta Tainus
 
ll sukupolvi, isäntänä 1722 - 1766
Jaakko Matinpoika Korpi, s. 7.3.1705
Puoliso, Anna Tuomaantytär os. Talso, s. 20.9.1704
 
lll sukupolvi, isäntänä 1766 - 1795
Jaakko Jaakonpoika Korpi, s. 17.3.1737
Puoliso, Maria Matintytär os. Alakoski, s. 24.3.1735
 
 
Korven sukuun emäntien mukana tuli vahvasti Laihialaista sukujuurta. Toisessa polvessa taloa isännöivät Jaakko Matinpoika Korpi, (s.1705), hänen puolison kohdalla on ollut vaikeinta löytää oikea henkilö, Anna nimisiä syntyi Laihialla muutaman vuoden sisällä useita, tässä kohtaa onkin moni tutkija erehtynyt. Puoliso on Anna Tuomaantytär Talso, 20.9.1704. Hänen isä Tuomas Pertunpoika Talso, (s. 1667). Äiti Margareta Jöranintytär Iipponen, (s. 1670).5
Korven taloa isännöivät kolmannessa polvessa Jaakko Jaakonpoika Korpi, (s. 1737) ja puoliso Maria Matintytär os. Alakoski, (s. 1735). Marian äiti Valpuri Mikintytär os. Niemi, (s. 7.4.1704). Hyvin vahvasti sukusiteet kietoutuvat toisiinsa, koska Jaakko ja Maria olivat keskenään pikkuserkkuja.
Marian isänpuolinen suku tulee Laihialta. Matti Heikinpoika Wiik, s. 1669 Laihian Käyppälässä. Tuli uudisasukkaaksi Alakoskeen. Hänet vihittiin vuonna 1689, Johanna Niilontytär Hiipakan kanssa. Korven tilan hallinnointi ja omistussuhteet selkiytyivät Isojaossa vuonna 1765. Korpi RN 2, tilan kokonaispinta-alaksi merkittiin 266,32 hehtaaria, tällöin suoritettiin rajankäynti. Tähän mennessä talo oli ollut kolme sukupolvea yhtenä kantatalona. Perhe kasvoi ja talonpitoa halusivat jatkaa kaksi poikaa, Israel (s.1757) ja Jaakko (s. 1759). Nyt talo jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1795. Tähän asti veljekset perheineen viljelivät taloa yhdessä isänsä kanssa ja asuivat aluksi samassa kotitalossa. Israelin ja Jaakon isä Jaakko Jaakonpoika kuoli 10.12.1796. Israelille ja hänen perheelle veistettiin hirrestä uusi pirtti 1780-luvulla, samanmallinen kaksi fooninkinen, kuin kotitalo joka sijaitsi n. 150 metrin päässä, nykyinen Korpela, Rintapääntien varressa. 1800-luvulla Korven talo jaettiin neljään ja asuinrakennuksia rakennettiin kotitalon pohjoispuolelle.6  Hirsisiä riihirakennuksia rakennettiin kolme, niissä oli kivestä rakennettu tulisija, lyhteet laitettiin parsille. Luuva, missä jyvät ”klupuamalla” erotettiin akanoista ja viskurilla puhdistettiin. Oljet siirrettiin olkilatoon ja pitkistä oljista tehtiin rakennusten kattoja. Vuonna 1797 kohtasi ankara katovuosi. Usein aikaisemminkin halla vieraili ja etenkin tuona mainittuna vuonna, koettiin jälleen viljelyksillä lähes täydellinen kato. Viljelyksiä ympäröivät laajat raivaamattomat suot ja rämeet, jotka tekivät seudun hallanaraksi. Israel ja Jaakko Korpi yhdessä muiden isäntien kanssa anoivat jurvalaisten puolesta sellaista helpotusta maaherralta kruununverojen suorituksessa, että ruistynnyri saataisiin korvata kolmella ja ohratynnyri kahdella kuparitaalarilla. Hallan vuoksi olemme aina köyhiä, ja tänä vuonna olemme huonommassa kuin säälittävässä tilassa, kun kaikki vilja on paleltunut, niin että emme ole saaneet kappaakaan ohria ja ruistakin niin vähän, että se ei riitä edes kuukauden tarpeisiin. Kukaan ei ole saanut tämän vuoden sadosta viljaa niin paljon, että se riittäisi joulun yli.1Keväisin jäiden lähdön aikaan ja sen jälkeen pyydettiin rysillä haukea sekä pajumerroilla pienehköä lahnaa, ahventa ja särkeä. Korven talon venelaituri sijaitsi nykyisen rauhoitetun Männyn kohdalla järvenrannassa. Vierestä kulki vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella kärrypolku ja siitä kuljettiin kesäisin järven yli kirkolle. Kevättulva teki puusta tehdylle sillalle tuhoa, siltaa jouduttiin joka vuosi kunnostamaan.1 Jurvalaisten toiminta kappeliseurakunnan perustamiseksi. 28.12.1766 Jurvan itsenäisyyden julistuksen allekirjoittivat Jaakko Jaakonpoika Korpi yhdessä 24 jurvalaisen isännän kanssa. Kaksitoista taloa, joiden joukossa on monta köyhää, saavat aikaan kokonaisen kirkon, joka maksoi noin 10 000 kuparitaaleria. Kun kirkko oli saatu tuskin valmiiksi, ukkonen iski siihen, hajotti katon ja heitti alas ja rikkoi kellon, joka painoi 14 leiviskää (kello painaa siis 120 kg), kielineen ja telineineen, ja pirstoi jokaisen ikkunaruudun tuhansiksi sirpaleiksi. Ukkoparat ryhtyvät heti toimeen, korjasivat katon, ostivat uudet ikkunat ja panivat kaiken kuntoon, eivätkä pyytäneet omilta pitäjäläisiltään apua.1
 
Sukutalo Maarekisteriin
 
Isojaon järjestelyt aloitettiin 1750-luvun tienoilla. Isojaon jälkeen 1800-luvun alussa suoritettiin jakokatselmuksia. Vuonna 1891 suoritettiin isojaon järjestely. Rekisteröitiin 9.11.1909. Korpi RN:o 2joka oli ennen isojakolitteralla Jurvan kylässä N: 12. Vuonna 1765 on Korpi RN:o 2 yhtenä tilana. (Peltojaosta puuttuu jakokirja). Vuonna 1762 toimitetussa niittyjaossa oli tilalla 48,78 hehtaaria niittyä. Vuonna 1765 toimitetussa metsämaan jaossa oli tilalla 217,54 hehtaaria metsää. Vuonna 1765 rekisteröitiin tilan kokonaispinta-alaksi 266,32 hehtaaria. Manttaaliksi määräksi tuli 0,6667. Isojaon järjestelyssä tila lohkottiin osiin. 21 , 22, 23 , 24 , 25, 26 ,27 , 28, 29, 210, 211 ja 212. 7 Niemenkylä N:o2, Korpi, perintötalo. Vuonna 1891 aloitettu isojaon järjestelyssä on Korpi RN:o 2 lohkottu ja merkitty maarekisteriin 9.11.1909.
Yliluoma RN:o 21, osuus koko talosta 0,1250, manttaaleja 0,0834. Viljeltyä maata 26,65 ha, viljelykelpoista maata 4,97 ha. varsinaista metsää 82,77 ha. Jakokunnan yhteiset tiet ja paikat 26,70 ha. Osa kirkonmetsään 88,34 ha. Halkomisessa jaettu osiin, 231, 232 ja 233.
Korpi RN:o 22, osuus koko talosta 0,1462, manttaaleja 0,0975. Viljeltyä maata 33,41 ha, viljelykelpoista maata 5,72 ha, metsämaata 67,75 ha, yhteensä 103,71 ha. Jakokunnan yhteiset tiet ja paikat 26,70 ha. Osa kirkonmetsään 88,34 ha. Halkomisessa jaettu osiin, 228, 229 ja 230.
Laitamäki RN:o 23, osuus koko talosta 0,1250, manttaaleja 0,0833. Viljelyä maata 25,70 ha, viljelykelpoista maata 8,87, metsämaata 42,82, yhteensä 77,39 ha. Jakokunnan yhteiset tiet ja paikat 26,70 ha. Osa kirkonmetsään 88,34 ha. Halkomisessa jaettu osiin, 215, 216, 217, 218, 219.
Uitto RN:o 24, osuus koko talosta 0,0156, manttaaleja 0,0104. Viljeltyä maata 3,97ha, viljelykelpoista 1,10 ha, metsämaata 7,54 ha. Jakokunnan yhteiset tiet ja paikat 26,70 ha. Osa kirkonmetsään 88,34 ha. Halkomisessa jaettu osiin, 226 ja 227. ( Laihian pitäjä 423, 28-68, 36,37,58. 69-98-50-61). 2
 
Jurvalaisten edusmiehenä Jaakko Jaakonpoika Korpi, (s. 1759)

Laihian ja Jurvan välillä oli 1800-luvun alussa kirkonmetsän käytöstä kova riita. Asiaa käsiteltiin 14.2.1802 Laihian pitäjänkokouksessa. Kokoukseen oli Jurvalaiset lähettäneet edustajakseen Jaakko Korven. Korpi jätti kokoukselle kolme kohtaa sisältävän kirjallisen lausunnon. Ensimmäisessä kohdassa valitettiin, että jurvalaisille ei koskaan anneta tietoa, milloin yhteistä omaisuutta koskevista asioista päätetään, toisessa syytettiin laihialaisia siitä, että nämä olivat omiin yksityisiin tarpeisiin käyttäneet kirkonmetsästä otettua puutavaraa, ja kolmannessa esitettiin vaatimus, että jurvan osuus kirkonmetsästä erotettaisiin erilleen ja asetettaisiin kappeliseurakunnan yksinomaiseen käyttöön. Ensimmäiseen kohtaan Laihialaiset pitäjänmiehet vastasivat, että he eivät tienneet oliko jurvalaisille ilmoitettu kirkonmetsää koskevista asioista vai ei, koska kokouksista tiedottaminen oli asetusten mukaan kirkkoherran asia. Syytökset kirkkometsän käyttämisestä yksityisiin tarkoituksiin laihialaiset niinikään torjuivat ja huomauttivat, että jurvalaiset itse olivat kirkkoherra Wacklinin aikana kaataneet metsästä parhaat tukkipuut. Nyt käytti korpi taas tiukkasanaisen puheenvuoron. Tukit oli kaadettu Jurvan uutta kirkkoa varten ja asianomaisella luvalla ja oli ne vielä pinottuna Männyn kartanolla, missä kuka tahansa saattoi ne tarkistaa. Korpi sanoi vielä että olisi emäseurakuntalaiset yhtä rehellisiä kuin Jurvalsiet. Silloin riittäisi puuta molempien kirkkojen rakentamiseen, eikä jurvalaisten tarvitsisi ostaa hirsiä 200 riikintaalerilla ja tuoda niitä 6 peninkulman päästä toisesta pitäjästä. Jurvalaiset olivat pakotettuja ostamaan tukkeja vielä 450 riikintaalerilla ja aikoivat sen vuoksi vaatia vahingonkorvausta emäpitäjäläisiltä, ilmoitti Korpi lopuksi Kun laihialaisten taholta oli vielä käytetty puheenvuoro ja syytelty maalahtelaisia ja mustasaarelaisia sekä oman pitäjän itsellisiä puiden varastamisesta. kokouksen puheenjohtaja ehdotti kirkkoherra Stenhagen, että pitäjänmiehistä valittaisiin neljä henkinen lautakunta, joka kulkisi kylästä kylään ja nimismiehen sekä lautamisesten avustamana tutkisi ja yrittäisi sovinnossa ja ystävällisessä hengessä ratkaista kaikki riita-asiat. Tällainen menettely oli kirkkoherran tietämän mukaan käytössä Tanskassa ja muualla. Tätä ehdotusta kannattivat sekä Korpi että sarvijokisten edustaja Matti Sarvela, ja myös laihialaiset jonkin aikaa vastahangoiteltuaan ja sarvijokisia syyteltyään suostuivat sovintoon. 3
 
Korpi jaettiin kahteen osaan v. 1795
 
Taulu 1
Israel Korpi, perhetaulut 1 - 5
lV sukupolvi
Israel Jaakonpoika Korpi sitten Korpela
Syntynyt Jurvassa 1.3.1757, k. Jurvassa 16.4.1831. 74 vuotta 1 kk 11 päivää.
1. Puoliso, vihitty 15.8.1776, Maria Matintytär os. Talso, s. Laihialla 4.11.1757, k. Jurvassa 9.7.1809.
2. Puoliso, vihitty 14.12.1817, Maria Mikintytär os. Blomberg, s. 10.6.1775, k. 27.11.1845.
Lapsia, syntyneet Jurvassa:
1. avioliitoista:
1)   Elisabet, s. 23.8.1777. k. Jurvassa 18.4.1778.
2)   Matti,s. 25.1.1779, k. Jurvassa 13.4.1781.
3) Tuomas, s. 27.6.1780.                    Taulu 2 
4)   Iisakki, s. 28.4.1781, k. 21.1.1783   
5)   Jacob, s. 21.6.1783, k. 26.5.1785          
6) Antti, s. 17.11.1786,                      Taulu 3
                  7)   Matti, s. 5.8.1790, k. 16.9.1791
8) Juho, s. 11.8.1792. Laihialle 23.1.1817, takaisin 1815
9)   Maria, s. 29.4.1794, k. 28.2.1797
10) Liisa, s. 2.8.1798.                       
11) Israel, s. 21.11.1801. Laihialle 20.8.1825.
2. avioliitosta:
12) Matti, s. 13.10.1813, k. 13.5.1868, käytti nimeä Männystö, puoliso, Johanna     
       Mikintytär os. Hautala, s. 9.2.1812, k. 12.6.1868.
 
Taulu 2, taulusta 1
V sukupolvi
Tuomas Israelinpoika Korpela, isäntänä 1810 - 1823
Syntyi Jurvassa 27.6.1780, k. Jurvassa 10.9.1827.
1. Puoliso, Maria Antintytär Hietanen, s. 5.4.1782, k. 21.6.1809
2. Puoliso 14.1.1810, Liisa Juhontytär Mäki, s. Laihialla 10.11.1783, k.
Jurvassa 12.1.1871. Korpelan isäntä, isänsä Israelin jälkeen.
Lapsia syntyi, ensimmäisestä avioliitosta Jurvassa:
1)      Matti, s. 27.4.1801
2)   Antti, s. 6.10.1804, k.Jurvassa 25.12.1863. 1. Puoliso, Liisa Jaakontytär Seppälä, s. 24.8.1807, k. 24.2.1862. 2. Puoliso Anna Abrahamintytär , s. Laihialla 18.2.1819, lapseton          
3)   Michael, s. 8.9.1809
2. avioliitosta:
4)      Susanna, s. 27.11.1810, k. 16.2.1867
                  5)   Tuomas, s. 28.8.1812, k. 13.11.1812
6)      Anna, s. 10.5.1814
7)      Johanna, s. 27.7.1816, Laihialle 1837
8)      Juha, s. 8.10.1818, Laihialle 1837
9)   Tuomas, s. 3.5.1821, k. 22.10.1852, puoliso, 6.5.1847, Susanna Juhontytär
      os. Kauppi, s. Laihialla 21.3.1822, k. 3.8.1896. Vaimo oli Laihian Keskikylän
      Kaupista, muutti 1843 Jurvaan.       
10)   Jaakko, s. 4.1.1824, k. 18.1.1833
11) Leena, s. 28.12.1826, k. 31.1.1827
 
Taulu 3, taulusta 1
Antti Israelinpoika Tuurinmaa ent. Korpi
S. 17.10.1786, k. Laihian Jokikylä 19.11.1867, kuolinsyy, vanhuuteen 81 vuotta 3 päivää ikäisenä. Puoliso, Liisa Antintytär Tuurinmaa, s. Laihia 19.7.1788, k. Laihia 19.9.1864. Isäntinä Laihian Jokikylä Tuurinmaan talossa.
Liisan vanhemmat Antti Pikkujakku (Tuurinmaa), äiti Maria Jaakontytär Tuurinmaa, Laihian Jokikylä.
                  Lapsei, syntynyt Laihian Jokikylä:
1)      Matti, s. 4.9.1818                        Taulu 4
 
Taulu 4, taulusta 3
Matti Antinpoika Tuurinmaa
S. Laihia Jokikylä 4.9.1818, k. Jokikylässä 6.9.1818, kuolinsyy, kivitauti 72 v. 11 kk, 28 päivän ikäisenä. Puoliso, Liisa Jaakontytär os. Gästgifwar, s. Laihia 27.9.1822, k. Laihia 23.9.1897. Tuurinmaan isäntä.
                  Lapsia, syntyi Laihia Jokikylä:
Matti, s. 30.4.1846                            Taulu 5
 
Taulu 5, taulusta 4
Matti Matinpoika Jaskari ent. tuurinmaa
S. Laihia Jokikylä 30.4.1846, k. Laihia 3.5.1846, 51 vuotta.
Puoliso, Liisa Mikintytär os. Hyöty.
Poika Aaron Jaskari oli kansanedustaja (vv. 1922-1925), eristyspuolue sitten maalaisliitto. Korppisen tilanomistaja vv. 1905-1925, maanviljelijä. Karstulan kunnallislautakunnan esimies sekä kunnanvaltuuston jäsen. Muuttivat Laihialta vuonna 1.11.1905 Karstulaan.4
Lapset, syntyneet Laihian Käyppälä, Jaskarin talossa:
1)      Liisa, s. 9.3.1866, k. 25.2.1873
2)      Matti, s. 29.11.1868
3)      Mikki, s. 15.6.1873
4)      Anna Liisa, s. 3.3.1876
5)      Aukusti, s. 29.8.1878
6)      Aaron, s. 1.7.1880
7)      Tyyne Maria, s. 15.8.1885, k. 15.2.1889
8)      Viljami, s. 5.5.1892
9)      Tyyne Lempi, s. 30.8.1895
 
Taulu 6
                  Jaakko Korpi, perhetaulut 6 - 9
lV sukupolvi, isäntänä 1795 - 1828
Jaakko Jaakonpoika Korpi
S. 20.3.1759, k. Jurvassa 3.8.1828.
1. Puoliso, vihitty Laihialla 7.12.1783, talollisen tytär Susanna Matintytär os. Mäki, s. Laihialla 9.1.1765, k. Jurvassa 10.1.1807.
2. Puoliso, vihitty 17.1.1808, piika Agneta Matintytär os. Örn, s. Laihialla 29.4.1777, k. Jurvassa 28.2.1846.
Susanna vanhemmat Matti Juhonpoika Mäki, s. 15.9.1734, k. 5.9.1827, puoliso Margareta Kustaantytär os. Talso, s. 1.9.1765, k. 10.1.1807. Laihian Torstilasta. Margaretan vanhemmat myös Laihialta Kustaa Jaakonpoika Talso äiti Vappu Tuomaantytär Torkko.
                   Lapsia, syntyneet Jurvassa:
1. avioliitosta:
1)   Liisa, s. 29.9.1784,            Taulu 7
2)   Jaakko, s. 13.7.1787,        Taulu 8
3)   Matti, s. 22.8.1794, Laihialle 1817.
4)   Maria, s. 5.10.1799, Pirttikylään 1820.
5)   Mikko, s. 9.1.1802.          Taulu 9
2 avioliitosta:
6) Herman, s. 18.1.1817, Laihialle 1835.
7) Heikki, s. 12.12.1815,   k. 28.4.1875. Jyryn, Hatun torppari.
 
Taulu 7, taulusta 6
V sukupolvi
Liisa Jaakontytär Rätti os. Korpi
S. 29.9.1784, k. 5.7.1849.
Puoliso, vihitty 30.9.1804, Tuomas Matinpoika Rätti, s. 12.4.1781, k. 4.11.1824, murhattu. Liisa ja Tuomas Rätti asuivat vuosina 1810-1815, Liisan kotitalossa.
Lapset:
1)      Susanna, s. 2.4.1812, k. 25.11.1900, puoliso, Matti Kaija, s. 1800, k. 7.6.1968.
2)      Miina, s. 13.4.1820, Vaasaan 1850
3)      Tuomas, s. 8.7.1821, puoliso, Maria Tuomaantytär Huossa, Lyyskin torppa.
4)      Anna Leena, s. 23.2.1825, Vaasaan 1846
 
Taulu 8, taulusta 7
V sukupolvi, isäntänä 1828 - 1859
Jaakko Jaakonpoika Korpi
S. 13.7.1787, k. 2.12.1859.
1. Puoliso, vihitty 16.10.1807, Hedvig Huukontytär os. Hiipakka, s. 16.10.1786, k. 18.2.1846. 2. Puoliso, Maria Matintytär, s. 3.2.1802, k. 3.1.1877
Omisti Korven taloa. Jaakon ja Mikon perheet ovat kirkonkirjoissa samalla sivulla.
Lapset:
 1) Susanna, s. 1.9.1808
 2) Juho, s. 15.4.1810
 3) Matti, s. 24.6.1813
             4) Liisa, s. 19.11.1815, k. 26.7.1893
 5) Maria, s. 6.1.1818, 1. puoliso, Jaakko Israelinpoika Tikkala, s. 25.3.1815,
      k. 10.1.1852. 2. puoliso, Iisakki Joosepinpoika Koskela, s. Ilmajoella
     12.10.1831, perhe muutti Ilmajoelle
            6)   Klaara, s. 13.12.1819, Laihialle 1844
            7)   Hedvig, s. 11.10.1821,
8)      Juho, s. 23.11.1830, Ylistaroon 1853
                  
                  Taulu 9, taulusta 7
V sukupolvi, isäntänä 1828 -1859
Mikko Jaakonpoika Korpi
S. 1.9.1802, k. 25.3.1859.
Puoliso, vihitty Jurvassa 4.7.1824, Hedvig Jaakontytär os. Kesti, s. Teuvan Järvenpäässä 7.12.1803, k. Jurvassa 10.6.1882.
Lautamies, talollinen.
Lapset, syntyneet Jurvassa:
1)   Jaakko,        s. 20.9.1825, kuollut pienenä
2)   Susanna,      s. 8.9.1826, puoliso, Herman Riihimäki     
3)   Anna Hedvig,s. 31.11.1829, k. 14.1.1830
4)   Mikki,          s. 23.6.1831, puoliso, Serafia Tikkala
5)   Maria,          s. 25.9.1835, puoliso, Mikki Juhonpoika Niemi
6)   Jaakko,        s. 18.7.1838, puoliso, Leena Kangasalusta, Korpi talon isäntinä.
7)   Ulriika,         s. 3.3.1841. k. 21.3.1843.
 

 

 

 

 

 

 

©2017 layout8 - suntuubi.com